Henkilöntarkastus saadaan tehdä sille, jota on syytä epäillä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta; taikka, jota on syytä epäillä lievästä pahoinpitelystä, näpistyksestä, lievästä kavalluksesta, lievästä luvattomasta… Lue lisää »
Rikoksen tekijä on syyntakeeton, mikäli hän rikoksen tekohetkellä ei kykene mielisairauden, vakavan vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan ongelman vuoksi ymmärtämään tekeillä olevan tekonsa tosiasiallista luonnetta taikka oikeudenvastaisuutta, taikka mikäli… Lue lisää »
Rangaistusvastuun edellytyksenä on tekijän tahallisuus tai tuottamus, nk. syyksiluettavuus. Lähtökohtaisesti teko on vain rangaistava ainoastaan tahallisena. Tekijän katsotaan aiheuttaneen teon seurauksen tahallaan, mikäli hän joko on tarkoittanut aiheuttaa kyseisen seurauksen,… Lue lisää »
Rikoksesta epäillylle saadaan tehdä DNA-tunnisteen määrittämistä varten tarpeellinen henkilönkatsastus. Edellytyksenä tälle toimelle on, että kyseisestä epäillystä rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Henkilölle, jonka on lainvoimaisella tuomiolla… Lue lisää »
Henkilö saadaan katsoa rikokseen syylliseksi ainoastaan sellaisen teon perusteella, joka rikoksen tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi, nk. rikosoikeudellinen laillisuusperiaate. Rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen tulee perustua lakiin. Tehtyyn rikokseen… Lue lisää »
Mikäli on syytä olettaa, että data, jolla voi olla merkitystä tutkittavana olevan rikoksen selvittämiselle, häviää tai sitä muutetaan, voi pidättämiseen oikeutettu virkamies määrätä sen, jonka hallussa tai määräysvallassa data on,… Lue lisää »
Kuka on oikeudellisessa vastuussa tekemistään rikoksista? Rikosoikeudellinen vastuu edellyttää henkistä kypsyyttä ja terveyttä. Ihminen, joka on henkisesti kypsä ja psyykkisesti terve, on syyntakeinen. Pieni lapsikin voi tehdä teon, joka voidaan… Lue lisää »
Datan säilyttämismääräys annetaan määräajaksi, enintään kolmeksi kuukaudeksi. Määräaikaa voidaan pidentää enintään kolme kuukautta kerrallaan, mikäli rikoksen tutkinta sitä edellyttää. Säilyttämismääräyksen saanut on velvollinen pitämään saamansa määräyksen salassa. Kyseisen salassapitomääräyksen rikkominen… Lue lisää »
Kotietsinnässä tavatun suljetun kirjeen tai muun yksityisen asiakirjan saa avata vain tutkinnanjohtaja, syyttäjä tai tuomioistuin. Heidän lisäkseen saavat tällaista asiakirjaa tai sähkösanomaa tarkemmin tutkia vain asianomaisen rikoksen tutkijat. Kuitenkin asiantuntija… Lue lisää »
Miten rikosjutun käsittely pääkäsittelyssä etenee? Rikosasia ratkaistaan suullisessa pääkäsittelyssä. Rikosjutun käsittely etenee karkeasti ottaen seuraavassa järjestyksessä: Syyttäjä esittää vaatimuksensa ja niiden perusteet. Jos asianomistaja on läsnä, hänelle annetaan puheenvuoro syyttäjän… Lue lisää »