JHT-tilintarkastaja on tilintarkastaja, joka on hyväksytty HT-tilintarkastajaksi ja täyttää siitä säädetyt kelpoisuusedellytykset. JHT-tilintarkastaja erikoispätevyyden edellytykset Edellä mainitun lisäksi JHT erikoispätevyyden saamiseksi edellytetään, että henkilö on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai on toiminut vähintään… Lue lisää »
KHT-tilintarkastaja on HT-tilintarkastajaksi hyväksytty luonnollinen henkilö, jolle on lain määrittämien edellytysten täytyttyä hyväksytty yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön tilintarkastajan KHT-erikoispätevyys. Erikoispätevyys voidaan määrätä kun HT tilintarkastajan edellytysten lisäksi; Henkilö on suorittanut ylemmän… Lue lisää »
HT-tilintarkastaja nimitystä käyttämään voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, joka ei ole konkurssissa, jota ei ole määrätty liiketoimintakieltoon. Hänellä ei voi myöskään olla edunvalvojaa, eikä toimintakelpoisuus saa olla rajoitettu. HT – tilintarkastaja… Lue lisää »
Kiireellinen hoito annetaan jokaiselle. Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas… Lue lisää »
Kirkon hallinto perustuu piispalliseen järjestysmuotoon. Piispa toimii ylimpänä pappien ja seurakuntien valvojana. Piispa tekeekin seurakuntiin nk. piispantarkastuksia. Piispalla on myös pappisvihkimis- ja tuomiovaltaa yhdessä tuomiokapitulin kanssa. Tuomiokapituli Tuomiokapituli on hiippakunnan hiippakuntavaltuuston… Lue lisää »
Kirkollisvalitus on valitus, jonka voi tehdä useiden evankelisluterilaisen kirkon elinten päätöksistä. Kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston, seurakunnan ja hiippakunnan vaalilautakunnan, hiippakuntavaltuuston, tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen päätökseen sekä kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston oikaisuvaatimuksen… Lue lisää »
Kestosuoritussuhde -termi liittyy velvoitteen täyttämiseen. Velvoitteet voidaan jakaa kerta- ja kestosuorituksiin. Velvoite on velkasuhteessa olevan velallisen velvollisuus johonkin suoritukseen velkojalle. Suoritukseen johon saajalla on esim. sopimukseen perustuva saamisoikeus. Sidonnaisuus (velkasuhde) alkaa velvoitteen… Lue lisää »
Tilintarkastusvelvollisuus sisältää velvollisuuden valita tilintarkastaja. Tilintarkastajaa ei kuitenkaan välttämättä tarvitse valita, ellei taseen loppusumma ylitä 100 000 euroa, liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylitä 200 000 euroa tai palveluksessa on keskimäärin… Lue lisää »
Kielellisten oikeuksien toteutuminen on Suomessa taattu kielilailla. Viranomaisten on oma-aloitteisesti huolehdittava siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Kielilaissa määritellään paljon minimivaatimuksia. Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin laissa… Lue lisää »
Suomi on kaksikielinen maa. Perustuslain mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä… Lue lisää »