Asunto-osakeyhtiön toiminnantarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus on säädelty asunto-osakeyhtiölaissa. Lain 24 luvun 5 §:n mukaan toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtäväänsä suorittaessaan aiheuttanut yhtiölle joko tahallisesti tai huolimattomuudesta. Toiminnantarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus konkretisoituu… Lue lisää »
Milloin kiinteistöön liittyvä tavara tai esine on irtaimistoa ja milloin kiinteistöön kuuluvaa tarpeistoa? Kiinteistön tarpeisto kuuluu pääsääntöisesti kauppaan tosin kuin irtaimisto, joka ei kuulu — ilman erillistä sopimusta. Ovatko tikapuut kiinteistön tarpeistoa?… Lue lisää »
Kiinteistökaupan laatuvirhe on yksi yleisimmistä kiinteistöriidan aiheuttajista. Laatuvirhe tarkoittaa sitä, että kiinteistö ei kuntonsa puolesta vastaa sitä, mitä myyjän ja ostajan välillä on sovittu kauppaa tehtäessä. Kauppaa tehtäessä sopimuksella määritellään… Lue lisää »
Kiinteistön on täytettävä sellainen laatu, joka kauppakirjasta ilmenee. Maakaaren mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos se ei laadultaan ja ominaisuuksiltaan vastaa sitä mitä kaupan osapuolet ovat sopineet. Kiinteistössä on virhe myös… Lue lisää »
Asunnon tarkastusvelvollisuus koskee lähinnä käytetyn asunnon kauppaa, josta säädellään asuntokauppalain 6 luvun 12 ja 19 §:ssä. Samoja säädöksiä sovelletaan kuitenkin myös uuden asunnon kauppaan silloin, kun asunto myydään vasta sen valmistumisen… Lue lisää »
Maakaaren 2 luvun 22 §:n 1 momentin mukaan kiinteistön ostaja ei saa vedota kiinteistöstä löytyvään seikkaan laatuvirheenä, jos tämä seikka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksen yhteydessä ennen kauppojen tekemistä. Ostajalla… Lue lisää »
Hinnanalennus ja kaupan purku asuntokaupoissa ovat ostajalle vaihtoehtoisia ratkaisuja. Asuntokauppalain 6 luvun 16 §:n mukaan ostajalla on oikeus virhettä vastaavaan tai muuten virheeseen nähden määrältään kohtuulliseen hinnanalennukseen. Ostajalla on oikeus… Lue lisää »
Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiöllä on oltava hallitus, joka on ainoa pakollinen toimielin osakeyhtiössä. Hallituksen lisäksi osakeyhtiö voi halutessaan perustaa myös muita johdon toimielimiä. Osakeyhtiön hallituksella on yleistoimivalta, eli valta päättää kaikista asioista, joita… Lue lisää »
Osakeyhtiö on rekisteröinnin seurauksena syntyvä, osakkeenomistajistaan erillinen itsenäinen oikeushenkilö. Osakeyhtiöllä on täydellinen oikeushenkilöllisyys, mikä tarkoittaa yhtiön kelpoisuutta tehdä oikeustoimia yksin omissa nimissään. Myös vastuu näin tehdyistä oikeustoimista kuuluu osakeyhtiölle. Toisin… Lue lisää »
Jos irtisanomisajasta ei ole sovittu osapuolten kesken tai työehtosopimuksessa, noudatetaan lain mukaisia irtisanomisaikoja. Näiden aikojen pituus riippuu työsuhteen kestosta. Mitä kauemmin työsuhde on kestänyt, sitä pidempää irtisanomisaikaa noudatetaan. Lain mukaan… Lue lisää »