Avioliittolaissa avio-oikeus on rakennettu nimenomaisesti puolisoiden yhteiseksi suojaksi. Tämä tarkoittaa, ettei omaisuutta ole eron tapahtuessa välttämätöntä puolittaa. Osituspakkoa ei ole tällöin säädetty, mutta tosiasia on, että ositus on edellytys monille muille… Lue lisää »
Takaisinsäännösten puitteissa, ositus voidaan velkojien toimesta peräyttää konkurssipesään, jos puoliso on osituksessa luovuttanut puolisolleen tai tämän perillisille omaisuuttaan huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan. Puolisolla ei yleensä ole velvollisuutta osituksessa… Lue lisää »
Siviilivihkiminen antaa vihkiseremonian osalta useampia vaihtoehtoja ja joustovaraa puolisoiden henkilökohtaisille ratkaisuille. Näin ei ole kirkollisessa toimituksessa, joka toteutetaan aina jumalanpalveluksena. Siviilivihkiminen voidaan toimittaa mikäli avioliiton esteet on tutkittu ja avioliittoon aikoville on… Lue lisää »
Avioliitossa puolisoiden kesken vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate, joka taataan avioliittolaissa. Avioliiton myötä puolisoiden omistaman omaisuuden omistussuhteet eivät siis muutu. Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessä, kuuluu hänelle avioliiton solmimisen jälkeenkin.… Lue lisää »
Avioliitto voi olla miehen ja naisen tai samaa sukupuolta olevien välinen yhteiselon muoto, jolle oikeusjärjestyksemme takaa tietyt avioliittolaissa tarkemmin määritellyt oikeusvaikutuksensa. Puolisoilla on avioliiton myötä muun muassa avio-oikeus toistensa omaisuuteen… Lue lisää »
Avioliittoon vihittäessä voidaan toimittaa joko kirkollinen vihkiminen tai vaihtoehtoisesti siviilivihkiminen puolisoiden oman päätöksen mukaan. Kirkollinen vihkiminen toimitetaan evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhdyskunnassa, jolle opetusministeriö on antanut vihkimisoikeuden.… Lue lisää »
Aviovarallisuusjärjestelmä kaikessa yksinkertaisuudessaan perustuu varojen ja velkojen erillisyyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että avioliiton aikana kumpikin puolisoista omistaa henkilökohtaisesti omiin nimiin hankkiman omaisuutensa ja vastaa omista veloistaan. Tästä seuraa myös nimiperiaate; puolisoista… Lue lisää »
Avioliittoon vihkiminen on juridinen tapahtuma, joka tapahtuu kahden vihkijän läsnäollessa määrämuotoa noudattaen. Avioliitto solmitaan vihkimällä. Ollakseen pätevä, tulee vihkimisen täyttää tietty muoto ja vihkijällä on oltava kelpoisuus tehtävän suorittamiseen. Avioliittoon vihkiminen… Lue lisää »
Avioliittolain mukaan suomalainen avioliitto voidaan solmia myös ulkomailla, sillä joillakin ulkomailla työskentelevillä suomalaisten uskonnollisten yhdyskuntien papeilla on opetusministeriön myöntämä oikeus vihkiä avioliittoon ulkomailla. Lisäksi suomalaisen on mahdollista mennä naimisiin ulkomaalaisen kanssa… Lue lisää »
Avioliiton solmiminen tapahtuu joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan siitä, että aiottu avioliitto on lain mukaan sallittu. Avioliiton solmittuaan puolisoille syntyy avio-oikeus… Lue lisää »