Parisuhde voidaan rekisteröidä Suomessa, kun ainakin toinen parisuhteen osapuolista on Suomen kansalainen ja hänellä on asuinpaikka Suomessa. Parisuhteen rekisteröinti on mahdollista, vaikka kumpikaan ei olisi Suomen kansalainen, jos molemmilla on… Lue lisää »
Rekisteröidyn parisuhteen esteet ja niiden tutkinta kuuluu Digi- ja väestötietovirastolle (ent. maistraatti). Rekisteröity parisuhde voidaan solmia vasta sen jälkeen, kun rekisteröidyn parisuhteen esteiden tutkinta on suoritettu. Jotta pariskunta voi solmia… Lue lisää »
Kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen rekisteröinnin mahdollistava laki on ollut voimassa Suomessa vuodesta 2002 alkaen. Rekisteröity parisuhde on väylä samaa sukupuolta oleville henkilöille virallistaa suhteensa. Parisuhteen rekisteröinnillä on kutakuinkin… Lue lisää »
Kirkon hallinto perustuu piispalliseen järjestysmuotoon. Piispa toimii ylimpänä pappien ja seurakuntien valvojana. Piispa tekeekin seurakuntiin nk. piispantarkastuksia. Piispalla on myös pappisvihkimis- ja tuomiovaltaa yhdessä tuomiokapitulin kanssa. Tuomiokapituli Tuomiokapituli on hiippakunnan hiippakuntavaltuuston… Lue lisää »
Kirkollisvalitus on valitus, jonka voi tehdä useiden evankelisluterilaisen kirkon elinten päätöksistä. Kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston, seurakunnan ja hiippakunnan vaalilautakunnan, hiippakuntavaltuuston, tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen päätökseen sekä kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston oikaisuvaatimuksen… Lue lisää »
Ositusta voidaan sovitella, jos ositus on kohtuuton tai jos toinen puoliso saisi siinä perusteetonta etua. Osituksen sovittelussa otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja… Lue lisää »
Osituksessa on mahdollista erottaa kaksi vaihetta: laskennallinen ja reaalinen vaihe. Laskennallisessa osituksessa määritetään kummankin osapuolen arvomääräinen osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Pääsääntöisesti tämä on puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteisestä säästöstä. Laskennallisessa… Lue lisää »
Suomalainen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu omaisuuden erillisyyden periaatteen varaan. Kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa sitä kuvataan yleensä omaisuuden erillisyysjärjestelmäksi. Avioliittolain 2 luvun 34 §:n mukaan se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen… Lue lisää »
Sovittelun yleiset edellytykset Puolittamisperiaatteen säännönmukainen noudattaminen voi johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Osituksen epäoikeudenmukaista lopputulosta varten on avioliittolain 103b §:ssä on säädetty mahdollisuudesta sovitella ositusta. Avioliittolain 103b.1. §:n mukaan ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin… Lue lisää »
Avioliiton purkautuessa puolisoiden välinen varallisuussuhde puretaan osituksessa. Osituksessa selvitetään avioliiton osapuolten varat ja velat, ja omaisuus jaetaan. Sikäli kun mainitut varat ja velat ovat avio-oikeuden alaisia, ne muodostavat yhteenlaskettuna puolisoiden yhteisen omaisuuden säästön. Tasingon… Lue lisää »