Kuolinpesän yhteishallinnossa osakkaiden tulee kuolinpesän selvittämistä varten yhteisesti hallita kuolinpesän omaisuutta. He edustavat tällöin yhdessä kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä yhdessä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Toimenpide, joka ei… Lue lisää »
Kantajan haastehakemuksen ja vastaajan siihen antaman kirjallisen vastauksen (ja mahdollisten lisälausumien) jälkeen kirjallinen valmistelu päättyy ja tuomioistuin päättää / ehdottaa valmisteluistunnon ajankohtaa osapuolille. Riita-asian valmisteluistunnossa asia “valmistellaan suullisesti” pääkäsittelyä varten. Valmisteluistunnon tarkoituksena on varmistaa, että asia voidaan ottaa… Lue lisää »
Tuomioistuimen tiedoksi antamassa haasteessa vastaajaa pyydetään vastaamaan kirjallisesti haastehakemukseen, sekä ilmoittamaan myöntääkö vai kiistääkö vastaaja kantajan haastehakemuksen. Mikäli vastaaja kiistää haastehakemuksen, on vastaajan ilmoitettava vastustamisen perusteet sekä ilmoittamaan ne todisteet, jotka… Lue lisää »
Rikosprosessilaissa on säännöksensä tilanteeseen, jossa asia voidaan tutkia ja ratkaista syytetyn poissaolosta huolimatta. Poissaolokäsittelyn etu on, ettei pääkäsittelyä jouduta peruuttamaan, vaikka asianosainen jäisi saapumatta istuntoon. Poissaolokäsittely turvaakin oikeudenkäynnin tehokkuutta ja… Lue lisää »
Käsitelläänkö vangitsemisasiaa uudelleen ennen oikeudenkäyntiä? Vangitulla on oikeus saada vangitsemisasiansa uudelleen käsiteltäväksi aina tuomion antamiseen asti. Syytteen käsittelevän tuomioistuimen on järjestettävä uusi käsittely viipymättä ja viimeistään neljän vuorokauden kuluttua pyynnön… Lue lisää »
Hävinneen osapuolen vastuu kuluista on pääsääntö oikeudenkäyntikuluvastuun määräytymisessä. Kysymys kulujen korvaamisesta käsitellään usein pääasian yhteydessä, mutta se voidaan käsitellä myös erikseen. Oikeudenkäyntikulunsa korvattavaksi haluavan asianosaisen on sitä siviiliasioissa nimenomaan vaadittava,… Lue lisää »
Oikeudenkäyntikulut ovat usein merkittävin syy siihen, miksi oikeusprosessia ei koskaan aloiteta. Päästääntöisesti hävinnyt osapuoli on kuitenkin velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolen oikeudenkäynnin aiheuttamista tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset kulut. Kuitenkin asiassa, jossa… Lue lisää »
Tuomioperusteet ovat niitä seikkoja, joihin tuomio perustuu. Seikoilla tarkoitetaan tiettyä tosiallista olotila/ historiallista tapahtumainkulkua. Kysymys ei kuitenkaan ole sellaisista (todistus)tosiseikoista, joilla on merkitystä ainoastaan todisteena, vaan seikoilla tarkoitetaan sellaisia oikeustosiseikkoja,… Lue lisää »
Oikeudenkäynnissä kuvaaminen liittyy käsittelyn julkisuuteen. Suulliset käsittelyt ovatkin pääsääntöisesti julkisia. Kuka tahansa voi tulla istuntoon yleisöksi. Käsittelyjulkisuus sisältää kuitenkin yleensä oikeuden olla käsittelyä kuuntelemassa ja oikeuden olla läsnä. Tallentamiseen esim.… Lue lisää »
Ne bis in idem on latinankielinen lause, joka käännetään suomeksi ”ei kahdesti samassa asiassa”. Ne bis in idem -kielto on yksi oikeudenkäynnin perussäännöistä. Tämä niin sanottua negatiivista oikeusvoimavaikutusta ilmentävä periaate kieltää… Lue lisää »