Yksi adoptioprosessin pakollisista vaiheista on ottolapsi- eli adoptioneuvonta, jossa kartoitetaan ottolasta haluavan vanhemman/vanhempien edellytykset ja valmiudet ottovanhemmuuteen. Adoptioneuvonta toimiikin adoptioprosessin ensimmäisenä vaiheena kohti adoptiota. Miksi adoptioneuvonta on osana adoptioprosessia? Adoptioneuvonnan… Lue lisää »
Suomessa on olemassa kahdenlaisia otto-/adoptiolapsia riippuen siitä, milloin adoptio on tapahtunut. Heikko tai vahva adoptio ei itsessään vaikuta lapsen asemaan osana perhettä mutta perintöoikeudellisesti se vaikuttaa erinäisiin asioihin. Heikon adoption… Lue lisää »
Suomessa ottolapsisuhteet voidaan luokitella kahteen eri kategoriaan riippuen siitä, minä vuonna ottolapsisuhde on vahvistettu. Vuonna 2012 uudistettu adoptiolaki toi muutoksia adoptiolasten perintöoikeuteen. Uudistuksen jälkeen on ennen vuotta 1980 vahvistettuja ottolapsisuhteita kutsuttu heikoiksi… Lue lisää »
Nykyisin termit ”ottolapsi” ja ”adoptiolapsi” tarkoittavat samaa asiaa. Heille on määritelty myös samanlaiset oikeudet. Termeistä adoptiolapsi on käytössä Adoptiolaissa. Adoptionhakija tai -hakijat ottavat adoptioprosessin hyväksymisen jälkeen adoptiolapsen omaksi lapsekseen. Adoption… Lue lisää »
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus saada lakiosansa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perinnöttömäksi tehty perillinen sekä perillinen, joka… Lue lisää »
Adoption vahvistamista koskeva asia laitetaan vireille kotikunnan käräjäoikeudessa kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen tekee lapseksiottaja tai lapseksiottajat yhdessä eli mahdolliset adoptiovanhemmat. Vahvistamista haettaessa tuomioistuimelle on esitettävä selvitys siitä, että lapsi on lapseksiottajan hoidettavana tai… Lue lisää »
Adoptioprosessi voidaan karkeasti jaotella seuraavanlaiseen malliin: adoptioprosessi aloitetaan pakollisella adoptioneuvonnalla, (kansainvälisessä adoptiossa valitaan palveluntarjoaja), seuraavaksi haetaan adoptiolupaa, (lisäksi kansainvälisessä adoptiossa valitaan kohdemaa), lähetetään hakemukset, jonka jälkeen siirrytään odotusaikaan ja saadaan… Lue lisää »
Adoptiolain historia ajoittuu 1800-luvulle asti. Tosin vielä kyseisen vuosisadan Suomessa adoption käyttöala oli varsin rajoitettu. Viimeisin adoptiolaki on muotoutunut neljästä eri lapseksiottamislaista, joita on ollut ottolapsilaki (1925), laki lapseksiottamisesta (1980… Lue lisää »
Avioliittolain muutos astui voimaan 2017. Muutoksen myötä avioliittolaki muuttui niin sanotuksi tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi. Tämä mahdollistaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliiton solmimisen. Lakimuutos toi lisäksi samaa sukupuolta oleville aviopareille adoptiolaissa määritellyn aseman:… Lue lisää »
Lapsen adoptointiin saattaa liittyä esteitä, jotka voidaan ymmärtää käänteisesti tarkastelemalla ensin adoption edellytyksiä. Adoptio on mahdollinen, kun sitä koskevat edellytykset täyttyvät. Seuraavissa kappaleissa käsitellään adoption mahdollisia esteitä ja toisaalta adoption… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.