Pesänjakaja -hakemus tehdään käräjäoikeuteen. Pesänjakajaa voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänjakajan. Mitä hakemus pesänjakajasta sisältää? Pesänjakaja hakemus on yksinkertainen asiakirja, joka… Lue lisää »
Perintökaari lähtee siitä olettamuksesta, että kuolinpesän osakkailla on mahdollisuus keskenään sopuisasti kyetä hoitamaan kuolinpesän hallinnon pesänselvitys. Pesänselvittäjän hallinto on osakkaiden yhteishallinnolle toissijainen vaihtoehto. Yhteishallinto on joustava ja ylivoimaisesti yleisin kuolinpesän… Lue lisää »
Vainajan veloista erotetaan kuolinpesän velat, jotka ovat pääsääntöisesti perittävän kuoleman jälkeen hautajaisista, pesänselvityksestä, perunkirjoituksesta, pesän hoidosta, hallinnosta ym. toimenpiteistä aiheutuneet kulut. Kuolinpesän velat on maksettava kuolinpesästä ennen vainajan velkoja. Ennen… Lue lisää »
Puolison kuoleman jälkeen suoritettavasta osituksesta voidaan käyttää nimitystä jäämistöositus. Perintökaaren perinnönjakoa koskevat menettely- ja muotosäännökset tulevat soveltuvilta osiltaan noudatettaviksi myös avioero-osituksen yhteydessä. Jäämistöositus on perinnönjakoa edeltävä ja tästä erillinen systemaattinen… Lue lisää »
Mitä tarkoittaa jakamaton kuolinpesä? Miten jakamaton kuolinpesä käytännössä toimii? Kuolinpesä voi säilyä jakamattomana vaikka vuosisadan. kuolinpesä Kuolinpesä syntyy, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään… Lue lisää »
Jos ositus on toimitettu puolisoiden keskinäisellä sopimuksella ilman että pesänjakajaa on määrätty, sopimusosituksen moitekanteen nostamiselle ei ole laissa säädettyä tarkkarajaista moiteaikaa. Kanne on tällöin nostettava kohtuullisessa ajassa. Koska osituksessa ei… Lue lisää »
Suomen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu osapuolten välisiä ositusriitoja silmällä pitäen siten, että riitojen selvittäminen kuuluu ensiasteena pesänjakajalle. Tämä voi merkitä käytännössä esimerkiksi sitä, että jos puolisolla on kiistaton tasinkosaatava, jonka toinen… Lue lisää »
Kun kuolinpesä on selvitetty eli vainajan ja pesän velat on maksettu, voidaan perintö jakaa. Mikäli vainaja oli avioliitossa, on ennen perinnönjakoa tehtävä ositus. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona osakkaiden keskenään sopimalla tavalla tai toimitusjakona, jolloin pesänjakaja suorittaa… Lue lisää »
Ositustoimituksesta laaditaan aina kirjallinen sopimus, osituskirja. Toimitusositus saa lainvoiman kuuden kuukauden kuluttua pesänjakajan tekemän päätöksen jälkeen, eli kun perintökaaressa säädetty moiteaika on kulunut umpeen (PK 23:10). Pesänjakaja voi myös tehdä… Lue lisää »
Sovittelun yleiset edellytykset Puolittamisperiaatteen säännönmukainen noudattaminen voi johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Osituksen epäoikeudenmukaista lopputulosta varten on avioliittolain 103b §:ssä on säädetty mahdollisuudesta sovitella ositusta. Avioliittolain 103b.1. §:n mukaan ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.