Vahingonkorvauksen isännänvastuuperiaate käsittää lähtökohtaisesti työnantajan vastuuta työntekijän aiheuttamista vahingoista. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 mom. ”Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.” Saman pykälän toisessa momentissa… Lue lisää »
Syy-yhteysvaatimus on vahingonkorvausoikeuden kulmakivi. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää sekä tuottamuksellisuutta (ellei puhuta ankarasta vastuusta), että teon syy-yhteyttä tapahtuneeseen vahinkoon. Toisin sanoen, syyn täytyy olla välttämätön seurauksen syntymiselle. Vahingonkorvaus ei silti välttämättä seuraa… Lue lisää »
Vahingonkorvausoikeudessa erinäisissä tilanteissa vallitsee korostettu huolellisuusvelvoite. Kun toimijalle on asetettu korostettu huolellisuusvelvoite vaaditaan vastuun vapautumiselle jo varsin vahvoja perusteita. Tällaiset tilanteet koskevat erityisesti julkisten alueiden ja tilojen ylläpitoa sekä erikoistuneiden… Lue lisää »
Verotusta varten verovelvollisen tulot jaetaan tulolähteisiin sillä jokaisen verot lasketaan tulolähteittäin sekä ilmoitetan omilla veroilmoituslomakkeilla. Muulla verovelvollisella kuin yhteisöllä tulolähteitä on kolme. Ensimmäinen on henkilökohtainen tuloverolähde, jota sääntelee Tuloverolaki. Toinen… Lue lisää »
Tulovero on tuloista perittävää veroa. Suomessa tulovero jakautuu luonnollisilla henkilöillä ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Molemmille tulolajeille lasketaan erikseen verotettava tulo. Yhteisöt maksavat tuloistaan yhteisön tuloveroa. Suomessa sovelletaan nk. vettoverotusta. Nettoverotuksen tarkoituksena on,… Lue lisää »
Esteellisyys osuuskunnan päätöksenteossa perustuu yleisiin esteellisyyssäännöksiin. Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde käsiteltävään asiaan tai käsiteltävän asian asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa,… Lue lisää »
Ulosottomiehen esteellisyys estää häntä ryhtymästä ulosottoasian täytäntöönpanoon. Ulosottomiehen esteellisyys syntyy, jos ulosottomiehellä on jokin henkilökohtainen intressi asiaan. Esteellisyyssäännösten tarkoitus on varmistaa se, että ulosottomies viranomaisena käsittelee asiaa objektiivisesti ja puolueettomasti. Jos… Lue lisää »
Alin tarjous voittaa pakkohuutokaupassa, mutta alimmalla tarjouksellakin voi olla alaraja. Puhutaan alimmasta hyväksyttävästä tarjouksesta. Alin tarjous on merkityksellinen silloin, kun huutokaupalla myydään velallisen omaisuutta velkojen kattamiseksi. Kansanomaisesti puhutaan pakkohuutokaupasta. Alimmalla hyväksyttävällä… Lue lisää »
Valtion virkamieslain nojalla tiettyihin virkoihin voidaan nimittää ainoastaan Suomen kansalainen. Nämä virat ovat: ”1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virka sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen osastopäällikkönä virka; 2) ministeriön valtiosihteerin virka, valtiosihteerin… Lue lisää »
Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus menee tuloverolain mukaisesti. Kyse ei ole verovapaasta vahingonkorvauksesta. Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus Jotta työntekijä voidaan irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, työn täytyy olla vähentynyt… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.