Pääsääntöisesti puoliso perii lapsetta kuolleen aviopuolisonsa. Mitään lakiosaoikeutta ei puolisolla kuitenkaan ole eli lapseton henkilö voi pätevästi testamentata koko omaisuutensa jollekin muulle kuin puolisolleen. Puolison perintöoikeus on oikeutena vahvempi kuin… Lue lisää »
Vaikka rintaperillinen vaatisi jakoa taikka testamentinsaaja testamentin mukaista osuuttaan, saa eloonjäänyt puoliso kuitenkin pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon. Oikeutta… Lue lisää »
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillinen vaadi jakoa. Tätä kutsutaan lesken enimmäissuojaksi. Vaikka rintaperillinen vaatisi, että perintö jaetaan lesken eläessä, leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä… Lue lisää »
Asianomistajan määritelmää ei ole yksilöity Suomen laissa, vaan termi on määritelty oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä tarkoittamaan henkilöä, johon rikos on välittömästi kohdistunut ja jolla on tämän perusteella oikeus vaatia rikoksesta rangaistusta… Lue lisää »
Asianomistajan korvausvaatimus tarkoittaa yleensä vahingonkorvausvaatimusta. Mikäli syyttäjä ajaa asianomistajan vaatimuksia syyteasian yhteydessä, ei asianomistajan tarvitse edes saapua oikeudenkäyntiin esittämään vaatimuksiaan, ellei hänen henkilökohtainen paikallaolonsa ole välttämätöntä asian selvittämiseksi. Syyttäjä ei… Lue lisää »
Isännöitsijän rooli asunto-osakeyhtiössä riippuu isännöintisopimuksen sisällöstä. Isännöitsijä hoitaa taloyhtiö päivittäistä hallintoa hallituksen apuna. Isännöitsijän rooli asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiöllä ei ole pakko olla isännöitsijää. Taloyhtiöllä on pakko olla asioita hoitava hallitus, mutta… Lue lisää »
Osakkaalla on lähtökohtaisesti oikeus tehdä muutostöitä huoneistossaan. Muutostyö yhtiön hallitsemissa tiloissa, kuten asunto-osakeyhtiön hallinnassa olevalla rivitalohuoneiston pihalla vaatii aina kuitenkin yhtiön suostumuksen. Muutostyön on oltava yhtiöjärjestyksessä määrätyn osakehuoneiston käyttötarkoituksen mukainen.… Lue lisää »
Jokaisessa asunto-osakeyhtiössä on oltava yhtiöjärjestys. Asunto-osakeyhtiötä perustettaessa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys liitetään perustamissopimukseen. Yhtiöjärjestyksen sisältö Yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava: 1) yhtiön toiminimi; 2) yhtiön kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhtiön hallitsemien rakennusten ja kiinteistöjen sijainti ja hallintaperuste; 4) jokaisen… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä sellaista rakennusta tai sen osaa, jossa olevan huoneiston tai huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty… Lue lisää »
Konkurssi tarkoittaa maksukyvyttömyysmenettelyä, joka koskee kaikkia velallisen velkoja, jotka on käytettävä kyseisten velkojen maksuun. Silloin, kun velallinen ei enää pysty vastaamaan veloistaan, voidaan hänet asettaa konkurssiin. Velallisella voidaan tarkoittaa luonnollista… Lue lisää »