Asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuu kohdistuu talon rakenteisiin osakkaan vastatessa sisäpuolesta. Tarkasti asia määritellään vastuunjakotaulukossa. Asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuu Asunto-osakeyhtiölain systematiikka toimii siten päin, että yhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin, kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle. Suoraan… Lue lisää »
Kantelun voi kirjoittaa vapaamuotoisesti, mutta se pitää tehdä kirjallisesti. Kantelun voi tehdä valinnan mukaan joko oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille, koska heidän tehtävänsä ja toimivaltansa ovat “pääosin samat”. Oikeuskansleri ja oikeusasiamies eivät tutki samaa aikaa yhtäaikaisesti,… Lue lisää »
Päätökset asunto-osakeyhtiössä tehdään enemmistöperiaatteella. Yhtiökokouksen (ja hallituksen) päätöksiin riittää yleensä yli puolet annetuista äänistä ellei laissa tai yhtiöjärjestyksessä säädetä vaadittavasta äänimäärästä toisin. Enemmistöperiaate ei kuitenkaan saa loukata osakkaiden yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuus tarkoittaa… Lue lisää »
Vuokravakuuden palautusaika ei ole tarkkaan määräpäivään sidottu. Vuokravakuus on palautettava vaadittaessa sitten, kun edellytykset ovat olemassa. Vuokravakuuden palautusaika Kun vuokrasuhde päättyy tai vakuuden määräaika on muutoin kulunut, vuokranantajan on palautettava vakuus sen… Lue lisää »
Vuokravakuudesta ja sen käytöstä Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 1 luvun 8 §:n mukaan voidaan sopia kohtuullisen vakuuden asettamisesta sen vahingon varalta, että sopijapuoli ei täytä velvoitteitaan. Jos vakuutta ei sovitussa… Lue lisää »
Jos ositus on toimitettu puolisoiden keskinäisellä sopimuksella ilman että pesänjakajaa on määrätty, sopimusosituksen moitekanteen nostamiselle ei ole laissa säädettyä tarkkarajaista moiteaikaa. Kanne on tällöin nostettava kohtuullisessa ajassa. Koska osituksessa ei… Lue lisää »
Suomen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu osapuolten välisiä ositusriitoja silmällä pitäen siten, että riitojen selvittäminen kuuluu ensiasteena pesänjakajalle. Tämä voi merkitä käytännössä esimerkiksi sitä, että jos puolisolla on kiistaton tasinkosaatava, jonka toinen… Lue lisää »
Suomalainen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu omaisuuden erillisyyden periaatteen varaan. Kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa sitä kuvataan yleensä omaisuuden erillisyysjärjestelmäksi. Avioliittolain 2 luvun 34 §:n mukaan se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen… Lue lisää »
Oikeudenkäymiskaaren (OK) 5 luku säätelee oikeudenkäynnin kulkua riita-asioissa. Riita-asiat jaetaan Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:n mukaisiin “laajoihin riita-asioihin” sekä Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisiin ns. riidattomiin eli “summaarisiin riita-asioihin”, jotka… Lue lisää »
Tuomioistuimen tiedoksi antamassa haasteessa vastaajaa pyydetään vastaamaan kirjallisesti haastehakemukseen, sekä ilmoittamaan myöntääkö vai kiistääkö vastaaja kantajan haastehakemuksen. Mikäli vastaaja kiistää haastehakemuksen, on vastaajan ilmoitettava vastustamisen perusteet sekä ilmoittamaan ne todisteet, jotka… Lue lisää »