Edunvalvoja kuolinpesässä on lähtökohtaisesti edustamassa jotakin kuolinpesän osakasta. Perinnönjättäjällä ollut edunvalvoja ei tule edunvalvojan ominaisuudessa enää kuolinpesään. Jos edunvalvonnan alaisena olevasta henkilöstä tulee kuolinpesän osakas, edunvalvoja edustaa osakasta myös kuolinpesän asioissa. Edunvalvojan on… Lue lisää »
Pesänselvityksen tavoitteena on kuolinpesän jakokuntoon saattaminen. Kuolinpesässä on selvitettävä pesän varat ja velat, koska ne oikeudet ja velvoitteet, jotka sitoivat perittävää, pysyvät voimassa perittävän kuoleman jälkeenkin. Lähtökohtaisesti perittävän omaisuuden hoitaminen… Lue lisää »
Pesänjakaja -hakemus tehdään käräjäoikeuteen. Pesänjakajaa voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänjakajan. Mitä hakemus pesänjakajasta sisältää? Pesänjakaja hakemus on yksinkertainen asiakirja, joka… Lue lisää »
Pesänselvitys kuolinpesässä tehdään uskottujen miesten, kuolinpesän osakkaiden tai käräjäoikeuden määräämän pesänselvittäjän toimesta. Pesänselvitys toimenpiteenä Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää kuolinpesä. Kuolinpesä on verotusyhtymä… Lue lisää »
Kuolemantapausten sattuessa, kuolinpesän osakkaat saattavat miettiä miten heidän toimensa vaikuttavat suhteessa muihin osakkaisiin tai henkilöihin, jotka ovat oikeutettuja perintöön. Voivatko he itse osakkaina joutua vahingonkorvausvastuuseen? Perintökaaressa todetaan, että kuolinpesän osakas… Lue lisää »
Hakemus pesänselvittäjästä tehdään käräjäoikeuteen. Pesänselvittäjää voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänselvittäjän. Pesänselvittäjän tehtävänä on saattaa kuolinpesä jakokuntoon. Pesänselvittäjä hakemus Pesänselvittäjä hakemus… Lue lisää »
Pesänselvityksen tavoitteena on kuolinpesän jakokuntoon saattaminen. Pesänselvittäjän määräyksen jälkeen vain pesänselvittäjä edustaa kuolinpesää. Pesänselvittäjän on käytännössä selvitettävä jäämistöön kuuluva omaisuus ja otettava se haltuunsa sekä selvitettävä ja maksettava vainajan velat.… Lue lisää »
Perittävä voi testamentissaan nimetä testamentin toimeenpanijan. Testamentin toimeenpanija on määrättävä myös pesänselvittäjäksi, jollei vasta syitä ole. Pesänselvittäjän määrää hakemuksesta käräjäoikeus. Testamentin toimeenpanijalla on sama valtuus kuin pesänselvittäjällä, ei kuitenkaan valtuutta… Lue lisää »
Pesänselvitysvelat ovat etusijalla Pesänselvitysvelat maksetaan pesän päältä ennen perinnönjakoa sekä ennen muita velkoja. Pesänselvitysveloilla on etusija muihin velkojiin. Mitkä velat ovat pesänselvitysvelkoja Pesänselvitysvelkoja ovat kaikki ne velat, jotka ovat tarpeellisia… Lue lisää »
Pesänselvitys valtakirja voidaan antaa jollekin kuolinpesän osakkaalle taikka esimerkiksi perunkirjoitusta toimittavalle uskotulle miehelle. Pesänselvitystä varten annettu valtakirja helpottaa pesänselvitys työtä. Pesänselvitykseen ryhtyy yleensä joku osakkaista tai jotkut osakkaat yhdessä. Pesänselvityksessä… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.