Sovintosopimus on asiakirja, jolla osapuolet ilmaisevat päässeensä yhteisymmärrykseen erimielisyyttä aiheuttaneessa asiassa. Sovintosopimuksen tavoitteena on ratkaista riitaosapuolten kesken hyväksyttävällä tavalla, jolloin kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä saavutettuun ratkaisuun. Sovintosopimus voi koskea monenlaisia… Lue lisää »
Kanne ja haaste ovat riita-asiassa käytettyjä termejä. Kanteella tarkoitetaan vaatimusta, jonka kantaja kohdistaa vastaajaan. Se on ikään kuin pyyntö tuomioistuimelle saada tietynlainen tuomio. Esimerkiksi vaaditaan tuomioistuimelta, että virheelliseksi osoittautunut kauppa… Lue lisää »
Asianosaisella on mahdollisuus valittaa tuomioistuimen ratkaisusta, jos se asianosaisen mielestä on väärä. Jokaiselle on Suomen perustuslaissa turvattu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeus hakea muutosta, eli valittaa tuomiosta, sisältyy tähän oikeuteen. Suomessa… Lue lisää »
Ihmisten väliset riidat voitaisiin usein sopia ilman oikeudenkäyntiäkin. On kuitenkin olemassa tiettyjä asioita, joita ei voida hoitaa asianosaisten sovinnoin. Tällaisia ovat asiat, joihin liittyy julkinen intressi. Julkinen intessi voi olla… Lue lisää »
Riita-asiat ovat usein sellaisia, että asianosaiset voisivat sopia riidat keskenäänkin ilman oikeudenkäyntiä. Tällaisessa riidassa on usein kyse esimerkiksi rahasta. Tällaisia asioita kutsutaan dispositiivisiksi, eli tahdonvaltaisiksi riita-asioiksi. Laeissa käytetään nimitystä ”asia,… Lue lisää »
Lainvoimaisen tuomion purkaminen on ylimääräinen muutoksenhakukeino. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot ovat toissijaisia varsinaisiin muutoksenhakukeinoihin nähden. Niitä voidaan käyttää silloin, kun tuomioistuimen päätös on jo saanut lainvoiman. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot tulevat kyseeseen siis silloin,… Lue lisää »
Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirja on lakisääteinen määrämuotoinen selostus, joka laaditaan tuomioistuinkäsittelystä. Käräjäoikeudessa pidetään riita-asian käsittelystä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan allekirjoittaa sen laatija. Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirjan sisältö Jokaisesta riita-asiasta laaditaan erikseen pöytäkirja. Pöytäkirjaa ei… Lue lisää »
Kantajan haastehakemuksen ja vastaajan siihen antaman kirjallisen vastauksen (ja mahdollisten lisälausumien) jälkeen kirjallinen valmistelu päättyy ja tuomioistuin päättää / ehdottaa valmisteluistunnon ajankohtaa osapuolille. Riita-asian valmisteluistunnossa asia “valmistellaan suullisesti” pääkäsittelyä varten. Valmisteluistunnon tarkoituksena on varmistaa, että asia voidaan ottaa… Lue lisää »
Oikeudenkäymiskaaren (OK) 5 luku säätelee oikeudenkäynnin kulkua riita-asioissa. Riita-asiat jaetaan Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:n mukaisiin “laajoihin riita-asioihin” sekä Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisiin ns. riidattomiin eli “summaarisiin riita-asioihin”, jotka… Lue lisää »
Tuomioistuimen tiedoksi antamassa haasteessa vastaajaa pyydetään vastaamaan kirjallisesti haastehakemukseen, sekä ilmoittamaan myöntääkö vai kiistääkö vastaaja kantajan haastehakemuksen. Mikäli vastaaja kiistää haastehakemuksen, on vastaajan ilmoitettava vastustamisen perusteet sekä ilmoittamaan ne todisteet, jotka… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.