Ympäristövahingolla tarkoitetaan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta ympäristölle tapahtunutta vahinkoa. Vahinko voi johtua esimerkiksi onnettomuudesta, laiminlyönnistä tai tahallaan aiheutettuna eli esimerkiksi rikoksen johdosta. Vahinko luokitellaan ympäristövahingoksi, jos se johtuu a) veden,… Lue lisää »
Jos kiinteistö on ympäristövahingon seurauksena käynyt omistajalleen hyödyttömäksi tai sen käyttö tarkoitukseensa on olennaisesti vaikeutunut, korvausvelvollisella voi olla velvollisuus lunastaa koko kiinteistö tai pilaantunut osa siitä. Esimerkiksi, jos viljelymaata ei… Lue lisää »
Ympäristövahinkoja pyritään välttämään ennakolta. Suomessa kaikkeen ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan tarvitaan ympäristölupa. Toimintaa ei saa harjoittaa, jos lupaa ei myönnetä. Jos kyse on tilapäisestä toiminnasta, josta aiheutuu ympäristön pilaantumisen… Lue lisää »
Kala on vapautettava, jos se on pyydetty vastoin annettuja pyyntimittoja. Kala on aina laskettava takaisin veteen, jos se on saatu rauhoitus- tai kieltoaikana. Myös kielletyllä kalastusvälineellä tai pyydyksellä saatu kala… Lue lisää »
Paliskunnan kokouksen päätöksenteko on menettelyä, jossa päätetään paliskunnan asioista. Paliskunnan muodostavat paliskunnan osakkaat, eli poronomistajat. Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä… Lue lisää »
Poronhoitoalue käsittää koko Lapin maakunnan alueen lukuun ottamatta Kemiä, Keminmaata ja Torniota. Poronhoitoalueeseen kuuluvat myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueesta Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven, Suomussalmen ja Hyrynsalmen, Oulusta entisen Yli-Iin kunnan alueen… Lue lisää »
Paliskunta on poronhoitoaluella asuvien poronomistajien muodostama paikallisorganisaatio. Poronomistaja voi olla vain yhden paliskunnan osakas. Paliskunnat muodostavat paliskuntain yhdistyksen. Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä… Lue lisää »
Paliskunnan perustaminen tapahtuu kokouksessa, joka pidetään Lapin aluehallintoviraston määräämänä aikana paliskunnan toimialueen rajojen tultua vahvistetuiksi. Poronhoitoalueella on poronomistajien muodostamia paliskuntia, jotka vastaavat toimialueensa poronhoitoa koskevista tehtävistä ja vastuista. Osakkaat muodostavat… Lue lisää »
Paliskunnan kokouksessa päätetään paliskunnan tehtäviä koskevat asiat. Varsinainen kokous pidetään kahdesti vuodessa. Syyskokous pidetään syys- tai lokakuussa ja kevätkokous huhti- tai toukokuussa. Paliskunnan tilikautena on poronhoitovuosi. Varsinaisessa paliskunnan kokouksessa päätetään:… Lue lisää »
Poronhoidon merkkipiiri on poronhoitoalueen sisällä. Poronhoitoalue on jaettu merkkipiireihin maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä. Merkkipiirit huolehtivat, että poromerkit ovat käyttökelpoisia ja eroavat toisistaan riittävän selvästi. Poronhoidon merkkipiiri ja päätöksenteko Merkkipiirin kokous… Lue lisää »