Oikeudenkäyntikulut ovat usein merkittävin syy siihen, miksi oikeusprosessia ei koskaan aloiteta. Päästääntöisesti hävinnyt osapuoli on kuitenkin velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolen oikeudenkäynnin aiheuttamista tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset kulut. Kuitenkin asiassa, jossa… Lue lisää »
Miten tavaramerkki rekisteröidään? Tavaramerkin rekisteröinti haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta kirjallisesti. Jokaista rekisteröitävää merkkiä varten tulee olla oma hakemus. Hakemus tulee allekirjoittaa ja sen tulee sisältää tiedot hakijasta ja tavaramerkistä. Kuviomerkin… Lue lisää »
Oikeuden ratkaisuiden nimet vaihtelevat riippuen tuomioistuista, prosessilajista ja käsiteltävästä asiasta. Ratkaisulla oikeus joko hyväksyy tai hylkää valituksen tai jättää sen tutkimatta. Ratkaisu voi olla myös se, että asia jätetään sillensä.… Lue lisää »
Kenellä on oikeus työntekijän tekemään keksintöön? Jos työntekijä on työsuhteessa tehnyt patentoitavissa olevan keksinnön, työnantajalla on tietyissä tilanteissa mahdollisuus ottaa oikeudet keksintöön. Jos työnantaja käyttää oikeuksiaan, on työntekijälle maksettava siitä… Lue lisää »
Onko patentin kansainvälinen rekisteröinti mahdollista? Patenttia ulkomaille voidaan hakea kolmella eri tavalla, jättämällä patenttihakemus suoraan kyseiseen maahan ensimmäisestä hakemuksesta, voi hakija käyttää ns. etuoikeutta. Se tarkoittaa, että kaikkien samaa keksintöä… Lue lisää »
Miten asia ratkaistaan, jos tuomioistuin on ratkaisusta erimielinen? Tuomioistuimella on ratkaisupakko. Näin ollen jos tuomarit ovat erimielisiä ratkaisusta, tuomion sisältö määräytyy äänestyssääntöjen perusteella. Äänestämisestä tuomiota ratkaistaessa säädetään oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa… Lue lisää »
Onko keksintöni uusi, mitkä ovat patentin myöntämisen perusteet? Patentin myöntämisen yhtenä edellytyksenä on keksinnön uutuus. Uutuutta verrataan siihen, mitä on tullut tunnetuksi ennen patentin hakemispäivää. Tunnetuksi tulleina pidetään kaikkia, mikä… Lue lisää »
Näytön arviointi on tuomion rakentumisessa varsin merkityksellinen. Arvioimalla näyttöä tuomioistuin oikeastaan muodostaa käsityksen siitä, mitä se pitää totena ja mitä ei. Tällä taas on merkitystä siihen, mitä seikkoja voidaan pitää… Lue lisää »
Faktaperustelut ja normiperustelut ovat niitä perusteita, joihin tuomioistuimen tuomio perustellaan. Oikeus joutuu ottamaan kantaa tosiseikastoihin (faktat), eli siihen mitä kysymyksessä olevassa asiassa on tapahtunut, että oikeusnormeihin, eli siihen mitä laki sanoo… Lue lisää »
Tuomioperusteet ovat niitä seikkoja, joihin tuomio perustuu. Seikoilla tarkoitetaan tiettyä tosiallista olotila/ historiallista tapahtumainkulkua. Kysymys ei kuitenkaan ole sellaisista (todistus)tosiseikoista, joilla on merkitystä ainoastaan todisteena, vaan seikoilla tarkoitetaan sellaisia oikeustosiseikkoja,… Lue lisää »