Säilyykö asemani liikkeen luovutuksessa? Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan työnantajan koko liikkeen tai sen toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle. Kysymys on työsopimuslain tarkoittamasta liikkeen luovutuksesta, jos luovutuksen kohteena oleva, pää- tai sivutoimisesti… Lue lisää »
Mitä on kilpaileva toiminta? Työntekijä ei saa harjoittaa työnantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa tai tehdä työtä toiselle, joka harjoittaa tällaista toimintaa. Hän ei myöskään saa työsuhteen aikana ryhtyä valmistelemaan kilpailevaa toimintaa,… Lue lisää »
Mitkä ovat työntekijän velvollisuudet? Työntekijällä on luonnollisesti ns. työvelvoite eli hänen tulee tehdä työnsä huolellisesti ja noudattaa työnantajan hänelle antamia työn suorittamista koskevia määräyksiä. Työntekijän tulee välttää kaikkea sellaista toimintaa,… Lue lisää »
Työnteon keskeiset ehdot pitää ilmoittaa työsopimuksessa. Jos ei ole kirjallista työsopimusta, työnantajan on annettava keskeisistä ehdoista muu selvitys. Työnteon keskeiset ehdot Jos sinulla ei ole kirjallista työsopimusta, jossa työnteon keskeiset… Lue lisää »
Tiedätkö, mitä työnantajan yleisvelvoite pitää sisällään? Työsopimuslaissa on säädetty työnantajalle ns. yleisvelvoite, jota tulisi noudattaa suhteessa työntekijöihin. Yleisvelvoitteen mukaan työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä… Lue lisää »
Tuomioistuimen prosessinjohtotoimenpiteet jaetaan muodolliseen prosessinjohtoon ja aineelliseen eli materiaaliseen prosessinjohtoon. Tuomioistuimen materiaalinen eli aineellinen prosessinjohto tarkoittaa, että tuomarin toiminta rajoittuu asian selvittämiseen sen perusteella, mitä oikeudenkäyntiaineistoa asianosaiset ovat esittäneet. Tuomarin… Lue lisää »
Rikosprosessissa perustan asian käsittelylle tuomioistuimessa muodostaa poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen suorittama esitutkinta. Suullinen valmistelu järjestetään vain poikkeuksellisesti. Vaikeissa rikosjutuissa tulee kuitenkin pääsääntöisesti toimittaa suullinen valmistelu, joka koskee joko kaikkia juttuun… Lue lisää »
Jotta ympäristövahinko tulisi korvattavaksi, on ympäristöä pilaavan toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä oltava syy-yhteys. Toisin sanoen aiheutuneen vahingon on oltava todennäköinen seuraus ympäristöä pilaavasta toiminnasta. Esimerkki: Kaupunki rakennutti katuverkostoa. Kadun… Lue lisää »
Ympäristövahinkona voidaan korvata henkilölle aiheutuneet vahingot. Esimerkiksi jos toiminnan nostattama pöly aiheuttaa henkilölle äkillisesti hengitystietulehduksia, voivat ne tulla korvattavaksi ympäristövahinkoina. Ympäristövahinkona voidaan korvata esinevahingot. Toisin sanoen korvataan sellaiset vahingot, jotka esimerkiksi juuri pöly tai… Lue lisää »
Vahingonkärsijän sietämisvelvollisuus rajoittaa ympäristövahingon aiheuttajan korvausvastuuta. Sietämisvelvollisuus tarkoittaa, että vähäisinä pidettävät ja tavanomaiset häiriöt eivät kuulu korvattaviksi. Jos aiheutunut häiriö on yleinen seuraus kyseisestä toiminnasta eli jos se tapahtuu aina,… Lue lisää »