Ositusta ei perunkirjoitukseen mennessä yleensä ole vielä toimitettu. Jos ositus on toimitettava tarkoittaa se sitä, että perittävältä on jäänyt leski. Tällöin leski toimii kuolinpesän osakkaana, jolloin hänen varat ja velat… Lue lisää »
Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun rikkaan ja köyhän henkilön lyhyt avioliitto on päättynyt eroon eikä avioehtosopimusta ole tehty. Avioehtosopimuksen tekemisen tarkoitus voi olla pelkästään se, että varakkaampi osapuoli varautuu… Lue lisää »
Aviopuolisot voivat toimittaa osituksen haluamallaan tavalla lain tahdonvaltaiset ositussäännökset sivuuttaen. Lainsäätäjän tarkoitus on, että osituksesta kuitenkin aina laaditaan osituskirja. Tämä on myös osapuolten edun mukaista. Osituskirja sopimusosituksessa Sopimusositusta ei luonteeltaan… Lue lisää »
Avioliiton päättyessä avioeroon tai toisen puolison kuolemaan on tämän jälkeen tehtävä avio-oikeuden alaisen omaisuuden selvitys ja tasaaminen eli ositus. Avioliittolain mukaan osituksen sovittelu on myös mahdollista. Millaisissa tilanteissa ositusta voidaan yleensä sovitella? … Lue lisää »
Avioliitto nykyisessä muodossaan on varallisuusoikeudellinen sopimus, joka perustaa avio-oikeuden puolisoiden välille. Avio-oikeus konkretisoituu avioliiton purkautuessa avioeroon tai puolison kuolemaan. Normaalisääntöjen mukainen ositus johtaa omaisuuden puolittamiseen. Avioliiton purkautuessa puolittamisperiaate on vahva pääsääntö. … Lue lisää »
Puolisoiden tulee hoitaa avio-oikeuden alaista omaisuutta avioliiton aikana niin, että se ei aiheettomasti vähene toisen puolison vahingoksi. Tätä kutsutaan huolenpitovelvollisuudeksi. Huolenpitovelvollisuus ei estä puolisoa käyttämästä omaa varallisuuttaan haluamallaan tavalla, koska… Lue lisää »
Avioero tarkoittaa yhteiselon lopettamista. Aviopuolisoiden aviovarallisuussuhde ja -järjestelmä puretaan omaisuuden osituksessa avioeron tultua vireille. Avioero puretaan tuomioistuimen päätöksellä puolen vuoden (6 kk) harkinta-ajan jälkeen. Lisäksi avioero on mahdollista saada ilman harkinta-aikaa… Lue lisää »
Avioehtosopimuksen voimaantulo tapahtuu rekisteröimällä avioehtosopimus Digi- ja väestötietovirastoon (ent. maistraatti). Avioehtosopimuksen vaikutukset konkretisoituvat pääsääntöisesti vasta avioliiton päätyttyä eroon tai toisen puolison kuolemaan. Avioehtosopimuksen voimaantulo Avioehtosopimuksen ”voimaantulon” voi käsittää kahdella tavalla.… Lue lisää »
Avioehtosopimuksen pätemättömyys aiheutuu muotovirheestä tai sen kaltaisesta ehdosta, jota ei voida yleisten sopimusoikeuden periaatteiden mukaan noudattaa. Jos avioehtoa ei ole laadittu muotovaatimusten mukaisesti, sopimus on pätemätön. Sopimusta rasittavat virheet, jotka johtavat avioehtosopimuksen pätemättömyyteen… Lue lisää »
Avioehtosopimus voidaan tehdä avioliiton aikana milloin tahansa. Avioehtosopimus tehdään silloin samoja muotovaatimuksia noudattaen kuin se tehtäisiin ennen avioliittoa. Avioehtosopimus on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon (ent. maistraattiin). Maistraatti on nimetty uudestaan Digi- ja… Lue lisää »