Avioehtosopimuksen pätemättömyys aiheutuu muotovirheestä tai sen kaltaisesta ehdosta, jota ei voida yleisten sopimusoikeuden periaatteiden mukaan noudattaa. Jos avioehtoa ei ole laadittu muotovaatimusten mukaisesti, sopimus on pätemätön. Sopimusta rasittavat virheet, jotka johtavat avioehtosopimuksen pätemättömyyteen… Lue lisää »
Avioehtosopimus voidaan tehdä avioliiton aikana milloin tahansa. Avioehtosopimus tehdään silloin samoja muotovaatimuksia noudattaen kuin se tehtäisiin ennen avioliittoa. Avioehtosopimus on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon (ent. maistraattiin). Maistraatti on nimetty uudestaan Digi- ja… Lue lisää »
Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ovat yksinkertaiset. Avioehtosopimukseen voimassaoloon vaaditaan Digi- ja väestötietovirastoon toimitettu ja siellä rekisteröity kirjallinen sopimus, joka on päivätty, allekirjoitettu ja kahden esteettömän todistajan todistama ja allekirjoittama. Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ja… Lue lisää »
Avioehdon kohtuullistaminen on yksi mahdollisuus avioehtosopimuksen osituksen sovittelussa. Niin sopimusta kuin sopimusehtojakin on aina mahdollista kohtuullistaa — ja avioehto on yhtälailla sopimus. Sopimus on pääsääntöisesti sitova eikä huono sopimus välttämättä ole kohtuuton.… Lue lisää »
Avioehtoasioiden rekisteri on Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä rekisteri (ent. maistraatti), johon talletetaan avioehtosopimusta koskevat tiedot. Rekisterillä on julkinen luotettavuus. Avioehdon rekisteröinti tapahtuu siis DVV:n välityksellä. Avioehtoasioiden rekisteri Rekisterimerkinnät ja tallennukset… Lue lisää »
Avioehto on puolisoiden välinen sopimus varallisuussuhteiden jaosta avioliiton päättyessä. Avioehtosopimuksella voidaan poiketa avio-oikeuden puolittamisperiaatteesta erotilanteessa. Avio-oikeus puolestaan tarkoittaa oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Avioehdosta voidaan sopia avioehtosopimuksella, jota voi olla erilaisia.… Lue lisää »
Avioliittolakiin perustuvat säännökset mahdollistavat puolisoille oikeuden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön. Avio-oikeus ei ole sama asia kuin perintö, joten siitä ei tarvitse maksaa veroja. Perinnöstä maksetaan perintöveroa, mutta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta… Lue lisää »
Suomalaisen aviovarallisuusjärjestelmän mukaisen yhteisen omaisuuden ositukseen kuuluva omaisuus, toisin sanoen avio-oikeuden kattama omaisuus, määritetään avioeroa koskevan asian vireilletulopäivämäärän perusteella. Tällöin puolison avio-oikeus ei koske sellaista omaisuutta, jonka toinen puoliso ansiotyöllään… Lue lisää »
Usein avioero-ositus tehdään joko välittömästi avioeron jälkeen tai vasta myöhemmin avioeron astuttua voimaan. Takarajaa osituksen tekemiselle ei kuitenkaan ole, mutta suositeltavaa on toimia välittömästi. Omaisuuden ositus ja avioero ositus Sen… Lue lisää »
Takaisinsäännösten puitteissa, ositus voidaan velkojien toimesta peräyttää konkurssipesään, jos puoliso on osituksessa luovuttanut puolisolleen tai tämän perillisille omaisuuttaan huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan. Puolisolla ei yleensä ole velvollisuutta osituksessa… Lue lisää »