Perukirjan täydentäminen tehdään silloin, kun varsinaiseen perukirjaan ei ole merkitty kaikkea sitä, mitä vainaja omisti tai oli velkaa tai sieltä puuttuu muu olennainen tieto. Milloin toimitetaan täydennysperunkirjoitus? Jos perunkirjoituksen jälkeen… Lue lisää »
Pesänselvitysvelat ovat etusijalla Pesänselvitysvelat maksetaan pesän päältä ennen perinnönjakoa sekä ennen muita velkoja. Pesänselvitysveloilla on etusija muihin velkojiin. Mitkä velat ovat pesänselvitysvelkoja Pesänselvitysvelkoja ovat kaikki ne velat, jotka ovat tarpeellisia… Lue lisää »
Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jolloin rintaperillisen asemassa oleva perillinen ei saa edes lakiosaansa. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi ensinnäkin, jos perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, perittävän perimispolvessa olevaa sukulaista, ottolasta tai tämän jälkeläistä. Rikoksen ei… Lue lisää »
Jäämistösuunnittelu kannattaa aloittaa jo elinaikana, sillä kuoleman jälkeen käytettävissä olevat toimenpiteet jäämistön järkevään suunnitteluun ovat vähäisemmät. Jäämistösuunnittelun keskeisiä välineitä ovat lahjat ja ennakkoperinnöt sekä testamentit. Jäämistösuunnittelulla voidaan vaikuttaa paljonkin perintöverotukseen.… Lue lisää »
Perinnön verotus tehdään perukirjan perusteella. Perintövero määrätään kullekin perilliselle erikseen sen mukaan, kuin heidän laskennallinen saantonsa on. Perinnön verotus Perinnön verotuksessa on monta vaikuttavaa seikkaa. Perintöverotus on progressiivista verotusta. Verotuksen määrään… Lue lisää »
Perinnön saavat ensisijaisesti rintaperilliset. Rintaperillinen on vainajan suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen eli lapsi, lapsenlapsi tai lapsenlapsen lapsi. Mikäli vainajan lapsi on kuollut, tulevat kuolleen lapsen sijaan tämän lapset. Omaisuus jaetaan silloin… Lue lisää »
Perinnön lakiosa on puolet perintöosasta. Jos rintaperillisellä olisi oikeus 1/3 -osaan perinnöstä, mutta perinnönjättäjä on tehnyt testamentin ja sillä määrännyt omaisuutensa muulle kuin rintaperilliselle, on rintaperillisellä kuitenkin oikeus lakiosaan 1/6.… Lue lisää »
Perinnön ulosmittaus voi kohdistua perillisen saamaan perintöön, mutta ulosottoa ei voi tehdä, jos perillinen luopuu perinnöstä tehokkaasti. Perinnön ulosmittaus Ulosottovelallisen saama perintö on ulosmitattavissa siten kuin ulosottokaaressa tarkemmin säädetään. Normaalitilanteessa kuolinpesän osakkaan perintö on ulosmittauskelpoista omaisuutta.… Lue lisää »
Kun ositus toimitetaan avioliittolain säännösten ja periaatteiden mukaan, on lähtökohtana, että lahjaverotus ei kohdistu osituksen sisältämiin varallisuuden ja omaisuuden siirtoihin. Epäsuhtainen ositus voi tarkoittaa sitä, että toiselle puolisolle siirtyy enemmän… Lue lisää »
Koska oikeusjärjestelmämme ei tunne osituspakkoa, saattaa osituksen toimittaminen puolisoiden välillä venähtää useita vuosia tai jopa kymmeniä vuosia. Joskus osituksen toimittaminen saattaa unohtua kokonaan. Käytännössä kuitenkin ositusta vastaavat jakotoimet puolisoiden välillä tehdään… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.