Isännöitsijän velvollisuudet tulevat osittain asunto-osakeyhtiölaista sekä osittain taloyhtiön ja isännöitsijän välisestä isännöintisopimuksesta. Isännöitsijän velvollisuudet Taloyhtiöllä ei ole pakko olla isännöitsijää. Taloyhtiöllä on pakko olla asioita hoitava hallitus, mutta isännöitsijän valinta on vapaaehtoista. Taloyhtiöllä voi… Lue lisää »
Isännöitsijän vastuu määrittyy isännöitsijän tehtävien kautta. Isännöitsijän on vastuussa vahingosta, huolimattomuudellaan aiheuttaa tehtäviä hoitaessaan. Isännöitsijän vastuu Isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Isännöitsijällä on siis kaikkia tehtäviä hoitaessaan ns. yleinen huolellisuusvelvoite. iIännöitsijän… Lue lisää »
Isännöitsijäntodistus on asiakirja, jossa on keskeiset tiedot asunto-osakeyhtiöstä sekä siitä yksittäisestä asunnosta, josta todistus annetaan. Asiakirja on luonteeltaan päivittyvä, joten vuoden vanhassa isännöitsijäntodistuksessa eivät tiedot välttämättä enää ole ajan tasalla. Hyvän… Lue lisää »
Isännöitsijän tehtävät tulevat osittain asunto-osakeyhtiölaista sekä osittain taloyhtiön ja isännöitsijän välisestä isännöintisopimuksesta. Isännöitsijän tehtävät Taloyhtiöllä ei ole pakko olla isännöitsijää. Taloyhtiöllä on pakko olla asioita hoitava hallitus, mutta isännöitsijän valinta on vapaaehtoista.… Lue lisää »
Vastikkeen muuttaminen tehdään muuttamalla yhtiöjärjestystä. Yhtiöjärjestyksessä mainitaan vastikkeen määräytymisen perusteet. (AsOYL 1:13.1.7.) Vastikkeen muuttaminen Vastikkeen muuttamisen taustalla on yleensä se ajatus, että jonkun osakkeenomistajan mielestä hänen vastikkeensa on liian suuri suhteessa… Lue lisää »
Vastikkeen määrä voi vaihdella huoneistojen välillä. Vastikkeen määräytymisen perusteet on määriteltävä taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä. (AsOYL 1:13.1.7.) Vastikkeen määrä Taloyhtiöllä on oltava yhtiöjärjestys. Yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiövastikkeen määräämisen perusteet sekä kuka… Lue lisää »
Vastikkeen muodostuminen on määriteltävä taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä. Siinä on aina mainittava yhtiövastikkeen määräämisen perusteet. (AsOYL 1:13.1.7.) Vastikkeen muodostuminen Taloyhtiöllä on oltava yhtiöjärjestys. Yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiövastikkeen määräämisen perusteet sekä kuka määrää vastikkeen… Lue lisää »
Vastikkeen määräytyminen tulee yhtiöjärjestyksestä. Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä on määriteltävä yhtiövastikkeen määräytymisen perusteet. Vastikkeen määräytyminen Taloyhtiöllä on oltava yhtiöjärjestys. Yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiövastikkeen määräämisen perusteet sekä kuka määrää vastikkeen suuruuden ja… Lue lisää »
Kohtuuton vastike voi johtaa siihen, että kohtuuttomuus poistetaan muuttamalla kohtuutonta vastiketta eli yhtiöjärjestystä yhtiökokouksessa. Kohtuuton vastike Jos hoitovastike (yhtiövastike) on kohtuuton, se johtuu yhtiöjärjestyksestä. Yhtiöjärjestyksessä määritellään vastikkeen määräytymisen perusteet. Lähtökohtaisesti osakkaita pitää… Lue lisää »
Kohtuuton yhtiöjärjestys johtaa siihen, että kohtuuttomuus poistetaan, jos sitä vaaditaan, muuttamalla kohtuutonta yhtiöjärjestystä yhtiökokouksessa. Kohtuuton yhtiöjärjestys Yhtiöjärjestyksessä voi olla alkuperäistä kohtuuttomuutta ja jälkiperäistä kohtuuttomuutta. Kohtuuttomuus kohdistuu aina johonkin tai joihinkin… Lue lisää »
Jos kaupan kohteessa on virhe, on ostajalla oikeus pidättäytyä omasta suorituksestaan eli kauppahinnan maksamisesta virhettä vastaavalta osalta. Ostajalla on oikeus vaatia virheen korjaamista tai oikaisemista.
Laki24 tarjoaa kattavan tietopankin niin ensiasunnon ostajalle kuin asiantuntijallekin. Haluamme tuoda asunto- ja kiinteistökauppoihin liittyvät tiedot kaikkien saataville nopeasti ja kätevästi. Voit myös soittaa lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua asunto- ja kiinteistöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Yhtiövastike on osakkeenomistajan maksuvelvollisuus asunto-osakeyhtiötä kohtaan. Yhtiövastike koostuu hoitovastikkeesta sekä mahdollisesta pääomavastikeesta, joka voi muodostua rahoitusvastikkeesta.
Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön uuden omistajan tekemää kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista. Lainhuuto on haettava kuuden kuukauden kuluessa kaupoista.
Jos kiinteistöä käytetään esim. velan vakuutena, voidaan se joutua kiinnittämään. Tällöin kiinteistön kiinnitys merkitään julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jonka jälkeen siitä annetaan uusille omistajille todistukseksi panttikirja.
Asunnon tavanomaiseen tarpeistoon sisältyvät laitteet ja esineet, jotka löytyvät asunnosta sitä ostajalle esiteltäessä. Jollei toisin sovita, tarpeisto sisältyy kauppaan. Irtaimistoa ei lueta osaksi tarpeistoa.
