Työntekijä: Työntekijän oikeus ottaa avustaja

Saako työntekijä ottaa avustajan työhönsä? Saat työnantajan suostumuksella ottaa itsellesi avustajan työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi. Avustajaksi otettua henkilöä pidetään myös työsuhteisena suostumuksen antaneeseen työnantajaan, vaikka erillistä palkanmaksua ei olisikaan sovittu.

Työnantaja: Työnantajan oikeus asettaa edustaja itselleen

Saako työnantaja asettaa itselleen sijaisen? Työnantajalla on oikeus asettaa toinen henkilö edustajanaan johtamaan ja valvomaan työtä. Työnantaja on kuitenkin vastuussa siitä vahingosta, jonka työnantajan sijainen virheellään tai laiminlyönnillään työntekijälle aiheuttaa.

Perusasiat henkivakuutuskorvauksesta

Mitä ovat henkivakuutuskorvaukset? Vakuutukset voidaan jakaa karkeasti henkilö- ja esinevakuutuksiin. Henkilövakuutusten piiriin kuuluvat mm. vapaaehtoiset henkivakuutukset, ryhmähenkivakuutukset, tapaturmavakuutukset sekä eläkevakuutus. Henkilövakuutuksia voidaan myöntää myös erilaisina yhdistelmävakuutuksina. Vakuutuksen kohteena on luonnollinen… Lue lisää »

Henkivakuutuskorvaus osituksessa

Jos vakuutuskorvaus maksetaan kuolinpesälle, se luetaan vainajan varoihin ja otetaan huomioon osituksessa vainajan ja lesken välillä. Tällöin leski saa avio-oikeuden nojalla saamansa osuuden vakuutuskorvauksista verovapaasti. Jos leski avio-oikeusosuuden lisäksi saa… Lue lisää »

Henkivakuutuksen edunsaajamääräyksen tulkinta

Vakuutussopimuslaissa on annettu ohjeita siitä, kuinka vakuutukseen sisältyviä edunsaajamääräyksiä tulkitaan silloin, kun edunsaajaa ei ole nimeltä mainittu. Tulkintaohjeita on tällöin noudatettava, ellei määräyksestä tai olosuhteista muuta seuraa. Vakuutuksenantaja vastaa siitä,… Lue lisää »

Henkivakuutuksen edunsaajamääräys

Vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä se taho, jolla vakuutuksenottajan tai vakuutetun sijasta on oikeus henkilövakuutuksesta suoritettavaan korvaukseen. Useimmiten edunsaajaksi on merkitty omaiset. Edunsaajamääräys sisältyy yleensä kirjallisiin vakuutusehtoihin. Vakuutukenottaja voi muuttaa määräystä… Lue lisää »

Osituspakko ja osituksen määräaika

Avioliittolaissa avio-oikeus on rakennettu nimenomaisesti puolisoiden yhteiseksi suojaksi. Tämä tarkoittaa, ettei omaisuutta ole eron tapahtuessa välttämätöntä puolittaa. Osituspakkoa ei ole tällöin säädetty, mutta tosiasia on, että ositus on edellytys monille muille… Lue lisää »

Osituksen peruuntuminen velkojien puolesta

Takaisinsäännösten puitteissa, ositus voidaan velkojien toimesta peräyttää konkurssipesään, jos puoliso on osituksessa luovuttanut puolisolleen tai tämän perillisille omaisuuttaan huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan. Puolisolla ei yleensä ole velvollisuutta osituksessa… Lue lisää »

Osituksen toimittaminen, ositusmenettely

Miten omaisuuden ositus toimitetaan? Ositusmenettelyyn sovelletaan samoja sääntöjä kuin perinnönjakoon. Lähtökohta on, että puolisot tekevät sopimusosituksen. Jos sopimukseen ei päästä, on puolisolla mahdollisuus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräystä. Käytännössä riitaisten puolisoiden… Lue lisää »

Ositussopimus ja sen keskeinen sisältö

Omaisuuden osituksessa puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, on osituksen sijasta toimitettava omaisuuden erottelu. Ositukseen tai omaisuuden erotteluun voi liittyä aviovarallisuuden ulkopuolisen yhteisen omaisuuden… Lue lisää »