Vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä se taho, jolla vakuutuksenottajan tai vakuutetun sijasta on oikeus henkilövakuutuksesta suoritettavaan korvaukseen. Useimmiten edunsaajaksi on merkitty omaiset. Edunsaajamääräys sisältyy yleensä kirjallisiin vakuutusehtoihin. Vakuutukenottaja voi muuttaa määräystä… Lue lisää »
Avioliittolaissa avio-oikeus on rakennettu nimenomaisesti puolisoiden yhteiseksi suojaksi. Tämä tarkoittaa, ettei omaisuutta ole eron tapahtuessa välttämätöntä puolittaa. Osituspakkoa ei ole tällöin säädetty, mutta tosiasia on, että ositus on edellytys monille muille… Lue lisää »
Takaisinsäännösten puitteissa, ositus voidaan velkojien toimesta peräyttää konkurssipesään, jos puoliso on osituksessa luovuttanut puolisolleen tai tämän perillisille omaisuuttaan huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan. Puolisolla ei yleensä ole velvollisuutta osituksessa… Lue lisää »
Miten omaisuuden ositus toimitetaan? Ositusmenettelyyn sovelletaan samoja sääntöjä kuin perinnönjakoon. Lähtökohta on, että puolisot tekevät sopimusosituksen. Jos sopimukseen ei päästä, on puolisolla mahdollisuus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräystä. Käytännössä riitaisten puolisoiden… Lue lisää »
Omaisuuden osituksessa puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, on osituksen sijasta toimitettava omaisuuden erottelu. Ositukseen tai omaisuuden erotteluun voi liittyä aviovarallisuuden ulkopuolisen yhteisen omaisuuden… Lue lisää »
Kun ositus toimitetaan avioliittolain säännösten ja periaatteiden mukaan, on lähtökohtana, että lahjaverotus ei kohdistu osituksen sisältämiin varallisuuden ja omaisuuden siirtoihin. Epäsuhtainen ositus voi tarkoittaa sitä, että toiselle puolisolle siirtyy enemmän… Lue lisää »
Koska oikeusjärjestelmämme ei tunne osituspakkoa, saattaa osituksen toimittaminen puolisoiden välillä venähtää useita vuosia tai jopa kymmeniä vuosia. Joskus osituksen toimittaminen saattaa unohtua kokonaan. Käytännössä kuitenkin ositusta vastaavat jakotoimet puolisoiden välillä tehdään… Lue lisää »
Kuka on oikeudellisesti lapsen isä? Jos lapsi on syntynyt avioliiton aikana, on aviomies lapsen isä. Kuollut aviomies on lapsen isä, jos lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan, että on voinut tullut… Lue lisää »
Miten isyys vahvistetaan oikeusteitse? Lapsella on oikeus ajaa isyyden vahvistamista koskevaa kannetta. Miehellä on oikeus ajaa isyyden vahvistamista koskevaa kannetta, jos maistraatti ei ole hyväksynyt tunnustamista siitä syystä, että miehen… Lue lisää »
Miten ja milloin lapsen isyys tunnustetaan? Jos mies haluaa tunnustaa isyytensä, tulee hänen henkilökohtaisesti ilmoittaa lastenvalvojalle tai henkikirjoittajalle olevansa lapsen isä. Tunnustamisen voi tehdä myös julkiselle notaarille Suomen ulkomaanedustustossa. Tunnustamisen… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.