Osuuskunnan hallitus on osuuskunnan pakollinen toimielin. Osuuskunnan hallitus käsittää 1-5 jäsentä, mutta säännöissä voidaan määrätä tästä toisin. Siihen voidaan valita myös varajäseniä, ja varajäsen on pakollinen, jos hallituksessa on alle 3… Lue lisää »
Osuuskunnan pitää laatia osuuskunnan säännöt. Osuuskunnan säännöt käsittävät vähintään seuraavat: osuuskunnan toiminimi, sen kotipaikkana oleva Suomen kunta sekä toimiala. Nämä ovat sääntöjen minimivaatimukset, joten muuta osuuskunnan sääntöihin ei ole pakko kirjata.… Lue lisää »
Osuuskunnan jäsenille ei ole vähimmäismäärää. Pääsäännön mukaan osuuskunnan jäseneksi pääsee hakemuksella, jonka osuuskunnan hallitus hyväksyy. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin määrätä esim. että jäsenyys alkaa vasta, kun osuuden merkintähinta on maksettu.… Lue lisää »
Osuuskunnan perustaminen tehdään perustamissopimuksella. Sopimuksen tulee olla kirjallinen, ja kaikkien jäsenten täytyy allekirjoittaa se. Allekirjoittamalla sopimuksen jäsenet samalla merkitsevät omat osuutensa osuuskunnassa. Osuuskunnan perustajajäsenille ei ole nykyään asetettu vähimmäismäärää, joten osuuskunnan… Lue lisää »
Mikä on osuuskunta? Osuuskunta on yhteisö, jonka pääsääntöisenä tarkoituksena on taloudellisten etujen tuottaminen jäsenille. Osuuskuntia ovat esimerkiksi osuuskauppa ja osuuspankki. Taloudellisten etujen ohella osuuskunnan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myös sosiaalisten… Lue lisää »
Koska hallintoasian ratkaisulla päätetään yksityisen eduista, oikeuksista tai valvellosuuksista, on ennen päätöksentekoa varattava asianosaiselle tilaisuus tulla kuulluksi. Näin ollen asianosaisen roolissa voi olla kuka tahansa henkilö, johon päätös vaikuttaa ja jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia… Lue lisää »
Lainvoima ja oikeusvoima ovat toisiaan lähellä olevia prosessioikeudellisia käsitteitä. Lainvoima tarkoittaa sitä, että tuomioon ei voi enää hakea muutosta. Jos tuomioistuimen tuomioon ei haeta muutosta valitusaikana, tuomio saa lainvoiman. Eli… Lue lisää »
Arvonlisäverojärjestelmään liittyy yleisen vähennysoikeuden lisäksi joitakin vähennyskieltoja. Vähennystä ei ensinnäkään saa tehdä työsuhdeasuntoihin tai henkilökunnan virkistystiloihin liittyvistä hankinnoista. Vähennys on kiellettyä, jos hankinta liittyy kiinteistöön, jota käytetään esim. verovelvollisen tai… Lue lisää »
Arvonlisäveroon liittyy vähennysjärjestelmä. Tällä pyritään estämään veron kertautuminen. Ilman vähennysoikeutta arvonlisävero kertautuisi, kun kaikki tavaran myyjät tukkumyyjästä jälleenmyyjiin maksavat arvonlisäveroa omasta myynnistään. Tällöin arvonlisävero olisi lopullisissa kuluttajahinnoissa ”moneen kertaan” ja… Lue lisää »
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut eivät lähtökohtaisesti ole vapaita arvonlisäverovelvollisuudesta, vaan niiden tulee maksaa arvonlisäveroa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta toiminnasta. Velvollisuus veron maksamiseen johtuu siitä, että yliopistot eivät enää nykyään ole osa valtiota,… Lue lisää »