Kuolinpesällä tarkoitetaan taloudellista kokonaisuutta, joka on syntyvä vainajan varoista sekä veloista. Kuolinpesän osakkaita ovat lakimääräiset perilliset eli lapset tai heidän jälkeläisensä, yleistestamentin saajat (henkilöt, joille vainaja on testamentannut jako-osuuden perinnöstään)… Lue lisää »
Kun osakkaat ovat ottaneet kuolinpesän haltuun, on se osakkaista, joka asui perittävän kanssa tai joka muutoin voi helpoimmin pitää huolta omaisuudesta, ensisijaisesti velvollinen hoitamaan kuolinpesän omaisuutta. Eloonjäänyt puoliso on samoin… Lue lisää »
Mikä osa henkivakuutuskorvauksesta on saajalleen verotonta? Perintö- ja lahjaverolaissa on säädetty henkivakuutuskorvausten vapaaosat perintöverotuksessa. Henkivakuutuskorvauksille on säädetty saajakohtainen 35.000 euron suuruinen verovapaa osa. Jos saatu korvaus on yli 35.000 euroa,… Lue lisää »
Milloin henkivakuutuskorvaus kuuluu perintö- ja lahjaverotuksen piiriin? Henkivakuutuskorvaus kuuluu perintö- ja lahjaverotuksen piiriin, jos sitä ei käsitellä tuloverolain mukaisena tulona. Verollisiksi on perintö- ja lahjaverolaissa määritelty kaikki henkilövakuutuksen nojalla saadut… Lue lisää »
Omaisuuden ositus on avioliitto-oikeudellinen toimitus, jossa avioliiton purkauduttua tai avioeron vireillä ollessa puretaan puolisoiden välillä vallinnut aviovarallisuussuhde. Omaisuuden ositus on toimitettava myös silloin, kun puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä… Lue lisää »
Mistä hetkestä lainhuudatusaika alkaa eri saannoissa? Lainhuutoa on haettava kuuden kuukauden kuluessa saannon perusteena olevan asiakirjan allekirjoittamisesta. Kauppakirjan, lahjakirjan ja vaihtokirjan perusteella lainhuudatusaika alkaa kaupanvahvistajan allekirjoituspäivämäärästä. Perintönä saadun kiinteistön lainhuudatusaika… Lue lisää »
Lainhuuto perintönä saatuun kiinteistöön Kiinteistö on lainhuudatettava myös silloin, kun se saadaan perintönä. Lainhuudatusaika 6 kk alkaa siitä hetkestä, kun perinnönjako on toimitettu. Perinnönjako on toimitettu, kun kuolinpesän osakkaat ovat… Lue lisää »