Veroilmoitus on jokaisen verovelvollisen velvollisuus

Veroilmoitus jokaisen verovelvollisen on annettava veroilmoitus määräajassa verohallinnolle. Vero määrätään pääsääntöisesti maksettavaksi veroilmoituksessa annettujen tietojen perusteella. Henkilöasiakkaat saavat esitäytetyn veroilmoituksen maali-huhtikuussa. Henkilöverotuksessa ilmoitus lähetetään kaikille henkilöasiakkaille ja kuolinpesille. Veroilmoitusta ei… Lue lisää »

Pörssiyhtiön tilintarkastaja

Pörssiyhtiön tilintarkastaja tarkastaa mm. tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon lakisääteisyyden. Tilintarkastus on osa yritystoiminnan valvontaa. Pörssiyhtiön tilintarkastajan toiminnasta on erityisäännöksiä. Erityissäännökset koskevat kaikkia julkisen kaupankäynnin kohteena olevia yhteisöjä. Julkisen kaupankäynnin kohteena… Lue lisää »

Julkisen palvelun toteuttaminen on valtion vastuulla

Julkisen palvelun toteuttaminen tapahtuu pääosin julkisin varoin eli verorahoilla. Perustuslain mukaiseesti viimekätinen budjettivalta verovarojen käytöstä on eduskunnalla. Valtion keskushallintoon voi kuulua perustuslain mukaan valtioneuvoston ja ministeriöiden lisäksi virastoja, laitoksia ja muita… Lue lisää »

Arvonlisäverollinen toiminta ja ilmoitusvelvollisuus

Arvonlisäverollinen toiminta on myyntiä, joka tapahtuu liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran tai palvelun myynnistä. Arvonlisäveron alaista toimintaa on myös Suomessa tapahtuva tavaran maastatuonti, tavaran yhteisöhankinta ja siirto varastointimenettelyyn. Verovelvollinen on… Lue lisää »

Julkisten hankintojen sääntely pääpiirteissään

Julkisten hankintojen sääntely perustuu kansallisessa lainsäädännössä hankintalakiin. Laissa on määritetty kansalliset euromääräiset kynnysarvot sille, millaista menettelyä hankinnassa on käytettävä. Karkeasti kuvio on seuraava; mitä pienempi hankinta, sitä kevyempi hankintamenettely ja… Lue lisää »

Nimivelvoite

Nimivelvoite on Suomessa jokaisella henkilöllä. Jokaisella on oltava etunimi ja sukunimi. Myös kansainvälisissä sopimuksissa määrätään oikeudesta nimeen. Käytännössä nimettömät ja paperittomat voisivat helposti jäädä yhteiskunnan perustoimintojen ulkopuolelle. Nimivelvoitteeelle on myös… Lue lisää »

Itsenäinen väliintulija oikeudenkäynnissä

Itsenäinen väliintulija on sellainen sivullinen, johon asiassa annettavan tuomion sitova oikeusvoimavaikutus välittömästi ulottuu. Oikeusvoima ulottuu välittömästi sivulliseen, jos tuomio sitoo häntä samoin, kuin jos hän olisi itse ollut jutussa asianosaisena.… Lue lisää »

Julkisoikeudellisen laitoksen itsenäisyys

Julkisoikeudellisen laitoksen itsenäisyys määritellään yleensä laissa tehtävien ja toimivallan muodossa. Julkisoikeudellinen laitos (myös julkisyhteisö tai julkisoikeudellinen yhteisö) on luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden muodostama lainsäädäntötoimin perustettu yhteisö. Luonnollisia ihmisiä ovat elävät… Lue lisää »

Isyysoikeus on moraalinen tekijänoikeus

Isyysoikeus liittyy tekijänoikeuksien moraalisiin oikeuksiin. Kun tekijä valmistaa teoksen, hänellä on teostaan kohtaan tekijänoikeuksia, mutta myös moraalisia oikeuksia. Moraalisilla oikeuksilla suojataan tekijän persoonaa ja teoksen omalaatuisuutta. Isyysoikeus sisällöllisesti Isyysoikeus tarkoittaa, että… Lue lisää »