Pesänselvitys kuolinpesässä tehdään uskottujen miesten, kuolinpesän osakkaiden tai käräjäoikeuden määräämän pesänselvittäjän toimesta. Pesänselvitys toimenpiteenä Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää kuolinpesä. Kuolinpesä on verotusyhtymä… Lue lisää »
Kuolinpesän valtakirja voidaan antaa jollekulle osakkaalle esimerkiksi sitä varten, että tämä selvittää kuolinpesän ja toimittaa perinnönjaon. Kuolinpesän valtakirja voi olla monenlainen Kuolinpesän hallinto on lähtökohtaisesti kuolinpesän osakkaiden yhteishallintoa. Tämä tarkoittaa… Lue lisää »
Kuolinpesän saatavat voidaan periä kuolinpesälle samoin edellytyksin kuin ne olisi voitu periä perinnönjättäjälle tämän vielä eläessä. Kuolinpesän saatavilla tarkoitetaan yleensä niitä saatavia, jotka on ollut perinnönjättäjän henkilökohtaisia saatavia tämän vielä… Lue lisää »
Kuolinpesän yhteishallinnossa osakkaiden tulee kuolinpesän selvittämistä varten yhteisesti hallita kuolinpesän omaisuutta. He edustavat tällöin yhdessä kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä yhdessä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Toimenpide, joka ei… Lue lisää »
Kuolemantapausten sattuessa, kuolinpesän osakkaat saattavat miettiä miten heidän toimensa vaikuttavat suhteessa muihin osakkaisiin tai henkilöihin, jotka ovat oikeutettuja perintöön. Voivatko he itse osakkaina joutua vahingonkorvausvastuuseen? Perintökaaressa todetaan, että kuolinpesän osakas… Lue lisää »
Kuolinpesällä tarkoitetaan taloudellista kokonaisuutta, joka on syntyvä vainajan varoista sekä veloista. Kuolinpesän osakkaita ovat lakimääräiset perilliset eli lapset tai heidän jälkeläisensä, yleistestamentin saajat (henkilöt, joille vainaja on testamentannut jako-osuuden perinnöstään)… Lue lisää »
Perintökaari lähtee siitä olettamuksesta, että kuolinpesän osakkailla on mahdollisuus keskenään sopuisasti kyetä hoitamaan kuolinpesän hallinnon pesänselvitys. Pesänselvittäjän hallinto on osakkaiden yhteishallinnolle toissijainen vaihtoehto. Yhteishallinto on joustava ja ylivoimaisesti yleisin kuolinpesän… Lue lisää »
Konkurssipesään voidaan määrätä tuomioistuimen päätöksellä yksi tai useampi pesänhoitaja. Varsinkin laajoihin ja yleisesti ottaen hankalempiin konkurssipesiin on mahdollista määrätä useampia pesänhoitajia selvittämään konkurssipesää. Mikäli pesänhoitajia on useampia, he voivat keskenään… Lue lisää »
Ylivelkaisissa kuolinpesissä on omat riskinsä osakkaan kannalta. Kuolinpesää ei pidä mennä jakamaan, ellei varmuutta ole siitä, että velat ovat hoidossa. Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti vainajan veloista, jos pesänselvittäjän hallinto lakkautetaan osakkaiden… Lue lisää »
Kuka voi hakea kuolinpesän konkurssia? Kuolinpesän konkurssia voi hakea kuolinpesän osakas, kuolinpesään määrätty pesänselvittäjä taikka kuolinpesän velkoja. Kuolinpesän konkurssia haetaan vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudesta. Kuolinpesän osakkaista jokainen yksin voi tehdä… Lue lisää »