Avioehtosopimuksen voimaantulo tapahtuu rekisteröimällä avioehtosopimus Digi- ja väestötietovirastoon (ent. maistraatti). Avioehtosopimuksen vaikutukset konkretisoituvat pääsääntöisesti vasta avioliiton päätyttyä eroon tai toisen puolison kuolemaan. Avioehtosopimuksen voimaantulo Avioehtosopimuksen ”voimaantulon” voi käsittää kahdella tavalla.… Lue lisää »
Avioehtosopimuksen pätemättömyys aiheutuu muotovirheestä tai sen kaltaisesta ehdosta, jota ei voida yleisten sopimusoikeuden periaatteiden mukaan noudattaa. Jos avioehtoa ei ole laadittu muotovaatimusten mukaisesti, sopimus on pätemätön. Sopimusta rasittavat virheet, jotka johtavat avioehtosopimuksen pätemättömyyteen… Lue lisää »
Avioehtosopimus voidaan tehdä avioliiton aikana milloin tahansa. Avioehtosopimus tehdään silloin samoja muotovaatimuksia noudattaen kuin se tehtäisiin ennen avioliittoa. Avioehtosopimus on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon (ent. maistraattiin). Maistraatti on nimetty uudestaan Digi- ja… Lue lisää »
Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ovat yksinkertaiset. Avioehtosopimukseen voimassaoloon vaaditaan Digi- ja väestötietovirastoon toimitettu ja siellä rekisteröity kirjallinen sopimus, joka on päivätty, allekirjoitettu ja kahden esteettömän todistajan todistama ja allekirjoittama. Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ja… Lue lisää »
Avioehdon kohtuullistaminen on yksi mahdollisuus avioehtosopimuksen osituksen sovittelussa. Niin sopimusta kuin sopimusehtojakin on aina mahdollista kohtuullistaa — ja avioehto on yhtälailla sopimus. Sopimus on pääsääntöisesti sitova eikä huono sopimus välttämättä ole kohtuuton.… Lue lisää »
Avioliittolakiin perustuvat säännökset mahdollistavat puolisoille oikeuden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön. Avio-oikeus ei ole sama asia kuin perintö, joten siitä ei tarvitse maksaa veroja. Perinnöstä maksetaan perintöveroa, mutta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta… Lue lisää »
Avio-oikeus ja omaisuuden vaihtuminen ei ole ongelma, sillä avio-oikeus säilyy myös alkuperäisen avio-oikeuden alaisen omaisuuden sijaan tulevaan omaisuuteen. Artikkelissamme käydään läpi muutamia esimerkkitilanteita avio-oikeuden alaisen omaisuuden säilymisestä ja siitä, miten… Lue lisää »
Suomalaisen aviovarallisuusjärjestelmän mukaisen yhteisen omaisuuden ositukseen kuuluva omaisuus, toisin sanoen avio-oikeuden kattama omaisuus, määritetään avioeroa koskevan asian vireilletulopäivämäärän perusteella. Tällöin puolison avio-oikeus ei koske sellaista omaisuutta, jonka toinen puoliso ansiotyöllään… Lue lisää »
Avioliittolaissa avio-oikeus on rakennettu nimenomaisesti puolisoiden yhteiseksi suojaksi. Tämä tarkoittaa, ettei omaisuutta ole eron tapahtuessa välttämätöntä puolittaa. Osituspakkoa ei ole tällöin säädetty, mutta tosiasia on, että ositus on edellytys monille muille… Lue lisää »
Takaisinsäännösten puitteissa, ositus voidaan velkojien toimesta peräyttää konkurssipesään, jos puoliso on osituksessa luovuttanut puolisolleen tai tämän perillisille omaisuuttaan huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan. Puolisolla ei yleensä ole velvollisuutta osituksessa… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.