Keskinäinen testamentti

Mikä on keskinäinen testamentti? Keskinäinen testamentti kehitettiin alunperin aviopuolisoiden väliseksi kuolemanvaraislahjaksi. Tarkoituksena oli turvata eloonjääneen puolison asema. Nykyään keskinäinen testamentti ei koske ainoastaan aviopuolisoita, vaan sen voivat tehdä ketkä tahansa… Lue lisää »

Testamentin tiedoksianto on pakollinen

Kenen toimesta testamentin tiedoksianto suoritetaan ja kenelle? Miksi? Testamentin lainvoimaisuus edellyttää sitä, että testamentti on asianmukaisesti annettu perillisille tiedoksi eivätkä nämä sen jälkeen määräajassa ole testamenttia moittineet. Jollei testamenttia anneta… Lue lisää »

Testamentti

Testamentti on yleisin jäämistösuunnittelun keino. Testamentilla perittävä voi määrätä siitä, kenelle hänen omaisuutensa on kuoleman jälkeen menevä. Testamentin saa tehdä 18 vuotta täyttänyt. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut… Lue lisää »

Ositus: sovittelun yleiset edellytykset

Sovittelun yleiset edellytykset  Puolittamisperiaatteen säännönmukainen noudattaminen voi johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Osituksen epäoikeudenmukaista lopputulosta varten on avioliittolain 103b §:ssä on säädetty mahdollisuudesta sovitella ositusta. Avioliittolain 103b.1. §:n mukaan ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin… Lue lisää »

Lakiosa

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus saada lakiosansa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perinnöttömäksi tehty perillinen sekä perillinen, joka… Lue lisää »

Perunkirjoitus

Perintökaaren mukaisesti perunkirjoituksen toimituttaa sellainen henkilö, joka parhaiten tuntee pesän tilan. Häntä kutsutaan pesän ilmoittajaksi. Pesän ilmoittaja kutsuu perunkirjoitusta pitämään kaksi uskottua miestä. Pesän varat ja velat sekä muut pesää… Lue lisää »

Perunkirjoituksen tarkoitus

Perunkirjoitus on toimitettava jokaisen kuolleen luonnollisen henkilön jälkeen kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä. Perunkirjoituksesta säädellään perintökaaressa. Mikä on perukirjan tehtävä? Perunkirjoituksella on kaksi funktiota. Ensinnäkin perunkirjoituksessa… Lue lisää »

Lesken hallintaoikeuden kohteen vaihtuminen

Verrattain yleinen on tilanne, jossa lesken hallintaoikeuden kohteena oleva omaisuus, esim. asunto, myydään ja tilalle hankitaan jotain muuta. Kyseisissä tilanteissa verottajaa kiinnostaa, onko hallinnasta tosiasiallisesti luovuttu vai onko hallinta siirtynyt… Lue lisää »

Elinikäinen nautintaoikeus

Elinikäinen nautintaoikeus voidaan pidättää esimerkiksi testamentissa tai kiinteistönkaupassa. Elinikäinen nautintaoikeus on verotukseen vaikuttava oikeus. Nautintaoikeus tarkoittaa laajahkoa käyttöoikeutta toisen omistamaan irtaimeen tai kiinteään esineeseen. Nautintaoikeuden haltijalla on oikeus ”nauttia” oikeuden kohteesta sitä käyttämällä. Nautintaoikeuteen voi kuulua myös… Lue lisää »

Avio-oikeus ja omaisuuden vaihtuminen

Avio-oikeus ja omaisuuden vaihtuminen ei ole ongelma, sillä avio-oikeus säilyy myös alkuperäisen avio-oikeuden alaisen omaisuuden sijaan tulevaan omaisuuteen. Artikkelissamme käydään läpi muutamia esimerkkitilanteita avio-oikeuden alaisen omaisuuden säilymisestä ja siitä, miten… Lue lisää »