Asianajajia ovat Suomen Asianajajaliiton asianajajaluetteloon merkityt jäsenet. Vain liiton jäsenet voivat käyttää asianajajan nimikettä ja pitää asianajotoimistoa. Kelpoisuus edellyttää asianajotutkinnon suorittamista. Asianajajatutkintoon voi ilmoittautua oikeusnotaarin tai OTK/OTM-tutkinnon suorittanut henkilö. Asianajajatutkinto käsittää kolme… Lue lisää »
Tuomioistuin ottaa käsiteltäväkseen vain asian, jonka käsittelemiseen sillä on toimivalta. Tuomioistuin ratkaisee itsenäisesti kysymyksen toimivaltaisuudestaan. Toimivalta jakautuu oikeusasteelliseen, asialliseen, alueelliseen ja kansainväliseen toimivaltaan. Toimivaltaa eri prosessilajeissa (siviili-, rikos- ja hallintoprosessissa)… Lue lisää »
Voidakseen käsitellä asian, on tuomioistuimen oltava toimivaltainen. Toimivalta jakautuu oikeusasteelliseen, asialliseen, alueelliseen ja kansainväliseen toimivaltaan. Toimivaltaa eri prosessilajeissa (siviili-, rikos- ja hallintoprosessissa) sääntelevät eri normit. Alueellisen toimivallan jako jakaa jutut niiden… Lue lisää »
Kiinteistönvälityksessä annettava tieto on kiinteistöä koskevaa tietoa, jonka tarkoituksena on saattaa ostajaehdokas mahdollisimman kattavasti tietoiseksi kaupan kohteesta. Välitysliikkeellä tarkoitetaan sitä, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen saattaa sopijapuolet kosketuksiin… Lue lisää »
Oikeudenkäyntiasiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Asiakirjajulkisuus oikeudenkäynnissä on osa julkisuusperiaatetta. Salassapito liittyy joko suoraan jonkun lain määräyksiin salassapidosta, tietojen arkaluonteisuuteen tai osapuolten yksityiselämän suojaan. Salassapitoon tarvitaan tuomioistuimen päätös. Tuomioistuin voi pyynnöstä… Lue lisää »
Väitesuoja on velvoiteoikeudellinen suojamuoto. Väitesuojalla tarkoitetaan arvopaperin luovutuksensaajan suojaa sellaisia arvopaperin liikkeellelaskijan väitteitä vastaan, jotka koskevat arvopaperin kohteena olevaa oikeutta. Väitesuojassa on kyse velvoiteoikeudellisesta suojamuodosta. Toinen velvoiteoikeudellinen suojamuoto on maksusuoja.… Lue lisää »
Riita-asiassa asianosaisia ovat kantaja ja vastaaja. Joskust asianosainen voi vaihtua kesken oikeudenkäynnin. Asiaosaisseuraanto tarkoittaa sitä, että kantajan tai vastaajan tilalle tulee toinen henkilö oikeudenkäyntiä jatkamaan. Silloin oikeudenkäyntiä ei tarvitse aloittaa… Lue lisää »
Oikeusprosessissa voi tulla eteen tilanne, jossa vastaajana tai kantajana oleva henkilö vaihtuu kesken oikeudenkäynnin. Asianosaisen vaihtuminen tapahtuu asianosaisseuraannon perusteella. Seuraanto edellyttää yleensä jokin tapahtuma, joka siirtää asianosainen oikeudet ja velvoitteet toiselle… Lue lisää »
Kun oikeudessa käsitellään riita-asiaa, ei oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuutta yleensä ole rajoitettu. Jos julkisuutta on rajoitettu on asianosaisjulkisuus kuitenkin laajempi kuin yleisöjulkisuus. Asianosaisjulkisuuden perusideana on antaa osapuolille tieto siitä, mitä vastapuoli on… Lue lisää »
Osapuoli voi olla asianosaisena oikeudenkäynnissä vain, jos hänellä on oikeudellinen intressi, asiavaltuus, kyseessä olevaan asiaan. Asiavaltuus -termin lisäksi oikeuskirjallisuudessa käytetään termiä kanneoikeus tai asialegitimaatio. Käytännössä tämä tarkoittaa oikeutta käydä oikeutta… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.