Henkilötietojen käsittely

Henkilötietojen käsittely perustuu rekisterinpitäjän asemaan tai rekisteröidyn suostumukseen. Henkilötietoja sisältävä rekisteri on henkilörekisteri. Henkilötietojen käsittelyn määritelmä Henkilötietolain mukaan henkilötiedolla tarkoitetaan: ”kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä,… Lue lisää »

Henkilötietojen käsittely suostumuksen perusteella

Henkilötietojen käsittelyn tulee aina perustua lakiin. Ilman laista löytyvää oikeusperustetta, on henkilötietojen käsittely kielletty. Suostumus on yksi yleisimmistä oikeusperusteista, ja se antaa rekisterinpitäjälle valtuudet käsitellä henkilötietoja siinä laajuudessa, kuin rekisteröity… Lue lisää »

Ennakkoperintö

Ennakkoperintö on vainajan elinaikanaan rintaperilliselle antama lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa, paitsi jos perittävä on määrännyt, että lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä. Tällainen lahja voidaan kuitenkin ottaa huomioon suosiolahjana lakiosia laskettaessa (ks. lisää… Lue lisää »

Ensimarkkinat — Arvopaperikauppa

Ensimarkkinat ovat arvopaperimarkkinaoikeudessa arvopapereiden kuten osakkeiden tai joukkovelkakirjalainojen liikkellelaskua. Liikkeellelasku on tapa hankkian toiminnalle rahoitusta. Esimerkki osakeyhtiön ensimarkkinoista voi olla yrityksen osakeanti tai joukkokirjavelkakirjalainan myynti yleisölle. Ensimarkkinat eli liikkeellelasku on… Lue lisää »

Hyvä pankkitapa on pankkialan omaa ohjeistoa

Hyvä pankkitapa tarkoittaa ohjeistoa, periaatteita ja käytäntöjä, jotka ohjaavat pankkien toimintaa lainsäädännön lisäksi. Hyvällä pankkitavalla tarkoitetaan ennen kaikkea pankkien omia ohjeistoja. Tähän liittyy mm. pankkitoiminnan rehellisyys, ammattitaitoisuus ja luottamussuhde asiakkaaseen. Myös… Lue lisää »

Henkivakuutus osituksessa

Jos korvaus on maksettu kuolinpesälle, se yleensä kuuluu vainajan avio-oikeuden alaisiin varoihin. Perukirjaan vakuutuskorvaus on tällöin merkittävä vainajan varoihin, vaikka sen arvo ei ylittäisi vapaaosaa. Ellei korvausta ole vielä maksettu,… Lue lisää »

Yleinen elatustuki

Suomessa lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Ensisijaisesti lapsen elatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat. Elatusvelvolliseksi kutsutaan tässä sitä vanhempaa, joka on elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaan velvollinen suorittamaan elatusapua. Jos elatusvelvollinen… Lue lisää »

Elatusapu vuoroasumistilanteessa

Vuoroasumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsi asuu lähes yhtä paljon molempien vanhempien luona, mutta päätöksessä tai sopimuksessa on ilmoitettava lapsen virallinen asuinpaikka. Jos lapsi viettää vähintään 40 % ajasta toisen vanhemman… Lue lisää »

Vesistön käytön rajoitukset

Vesilain mukaisen suuren yleiskäytön perusteella jokaisella on oikeus kulkea avoimessa vesistössä ja jäällä. Kulkuoikeutta ei kuitenkaan ole alueella, joka on laillisesti suljettu. Vesistössä kulkevalla on oikeus käyttää vierasta vesialuetta myös… Lue lisää »

Vesihuolto: Laadukas talousvesi tavoitteena

Ympäristöministeriö voi antaa asetuksia koskien jätevesien käsittelyä ja huoltoa. Asetukset voivat koskea vesikäymälöiden jätevesiä tai talousjätevesiä. Jätevesien huoltoon ja käsittelyyn kuuluvat esimerkiksi vesien puhdistusmenetelmät sekä vesikaivojen kunnossapito. Talousjätevesillä tarkoitetaan esimerkiksi… Lue lisää »