Ulosotossa on kyse tietyn suuruisen varallisuusmäärän perimisestä velalliselta. Ulosotto kohdistuu siis vain tiettyyn omaisuuteen. Tästä syystä ulosottoa kutsutaan erityistäytäntöönpanoksi. Konkurssimenettely, yrityssaneeraus, sekä yksityishenkilön velkajärjestely koskevat velallisen koko varallisuutta. Tästä syystä… Lue lisää »
Ulosotossa yleisenä periaatteena on menettelyn joutuisuus. Joutuisuuden varmistamiseksi ulosottomenettelyssä noudatetaan attraktioperiaatetta. Attraktioperiaatteen mukaan ulosottomiehellä on itsenäistä ratkaisuvaltaa. Hän voi itsenäisesti ratkaista ulosoton yhteydessä ilmenevät ongelmat. Ongelmana voi ilmetä esimerkiksi erimielisyys… Lue lisää »
Takaisinsaantikanne on pantava vireille vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta. Siis vuodessa siitä päivästä, jona konkurssituomioistuin on antanut päätöksen konkurssiin asettamisesta. Esimerkiksi jos velallinen on asetettu konkurssiin tuomioistuimen päätöksellä 15.05.2015, on aikaa… Lue lisää »
Pääsääntönä on, että takaisinsaantia vaaditaan kanteella käräjäoikeudessa. Takaisinsaantikanne on siis konkurssista erillinen ja itsenäinen oikeudenkäynti. Normaalisti toimivaltainen tuomioistuin on vastaajan kotipaikan tuomioistuin. Vastaajalla tarkoitetaan sitä henkilöä, jota vastaan kanne on… Lue lisää »
Oikeus vaatia takaisinsaantia on konkurssipesän pesänhoitajalla. Pesänhoitaja on konkurssipesän keskeinen toimija. Hänen tehtävänään on muun muassa pesän juoksevien asioiden hoitaminen. Lisäksi pesänhoitajan lakisääteisiin tehtäviin kuuluu mm. takaisinsaantiasioiden hoitaminen. Jos pesänhoitaja… Lue lisää »
Takaisinsaantiajalla tarkoitetaan konkurssia edeltävää ajanjaksoa, jonka aikana tehtyjä maksuja voidaan saada takaisin konkurssipesään. Tätä aikaa kutsutaan myös ”kriittiseksi ajaksi”. Jos konkurssivelallinen on tällä ajanjaksolla tehnyt velkojiaan loukkaavia oikeustoimia, ne voidaan… Lue lisää »
Osuuskunnan hallitus on osuuskunnan pakollinen toimielin. Osuuskunnan hallitus käsittää 1-5 jäsentä, mutta säännöissä voidaan määrätä tästä toisin. Siihen voidaan valita myös varajäseniä, ja varajäsen on pakollinen, jos hallituksessa on alle 3… Lue lisää »
Osuuskunnan pitää laatia osuuskunnan säännöt. Osuuskunnan säännöt käsittävät vähintään seuraavat: osuuskunnan toiminimi, sen kotipaikkana oleva Suomen kunta sekä toimiala. Nämä ovat sääntöjen minimivaatimukset, joten muuta osuuskunnan sääntöihin ei ole pakko kirjata.… Lue lisää »
Osuuskunnan jäsenille ei ole vähimmäismäärää. Pääsäännön mukaan osuuskunnan jäseneksi pääsee hakemuksella, jonka osuuskunnan hallitus hyväksyy. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin määrätä esim. että jäsenyys alkaa vasta, kun osuuden merkintähinta on maksettu.… Lue lisää »
Osuuskunnan perustaminen tehdään perustamissopimuksella. Sopimuksen tulee olla kirjallinen, ja kaikkien jäsenten täytyy allekirjoittaa se. Allekirjoittamalla sopimuksen jäsenet samalla merkitsevät omat osuutensa osuuskunnassa. Osuuskunnan perustajajäsenille ei ole nykyään asetettu vähimmäismäärää, joten osuuskunnan… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.