Kiinteistön kiinnitys on edellytys sille, että kiinteistöstä saadaan panttikirjat. Panttikirjojen avulla kiinteistöä voidaan käyttää velan vakuutena. Kiinteistön kiinnitys Miksi kiinteistö pitää kiinnittää ja mitä se tarkoittaa? Kiinteistöä ei ole pakko kiinnittää.… Lue lisää »
Asuntokauppoja pohdittaessa, on tärkeää ymmärtää milloin ja minkälaisiin tilanteisiin asuntokauppalaki soveltuu. Kyseisessä tekstissä pohditaan nimenomaisesti Asuntokauppalain soveltumisalaa. Asuntokauppalakia käytetään asunto-osakkeiden ja muiden asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien yhteisöosuuksien kaupassa, ostajan oikeudellisen ja taloudellisen aseman… Lue lisää »
Pesänselvittäjän toimivalta jatkuu, kunnes pesässä on toimitettu ositus tai perinnönjako ja se on tullut lainvoimaiseksi. Tämän jälkeen pesänselvittäjän on jaon mukaisesti luovutettava osakkaille hallussaan oleva omaisuus. Osituksessa ja perinnönjaossa ei… Lue lisää »
Pesänselvityksen tavoitteena on kuolinpesän jakokuntoon saattaminen. Pesänselvittäjän määräyksen jälkeen vain pesänselvittäjä edustaa kuolinpesää. Pesänselvittäjän on käytännössä selvitettävä jäämistöön kuuluva omaisuus ja otettava se haltuunsa sekä selvitettävä ja maksettava vainajan velat.… Lue lisää »
Perittävä voi testamentissaan nimetä testamentin toimeenpanijan. Testamentin toimeenpanija on määrättävä myös pesänselvittäjäksi, jollei vasta syitä ole. Pesänselvittäjän määrää hakemuksesta käräjäoikeus. Testamentin toimeenpanijalla on sama valtuus kuin pesänselvittäjällä, ei kuitenkaan valtuutta… Lue lisää »
Pesänselvitysvelat ovat etusijalla Pesänselvitysvelat maksetaan pesän päältä ennen perinnönjakoa sekä ennen muita velkoja. Pesänselvitysveloilla on etusija muihin velkojiin. Mitkä velat ovat pesänselvitysvelkoja Pesänselvitysvelkoja ovat kaikki ne velat, jotka ovat tarpeellisia… Lue lisää »
Pesänselvitys valtakirja voidaan antaa jollekin kuolinpesän osakkaalle taikka esimerkiksi perunkirjoitusta toimittavalle uskotulle miehelle. Pesänselvitystä varten annettu valtakirja helpottaa pesänselvitys työtä. Pesänselvitykseen ryhtyy yleensä joku osakkaista tai jotkut osakkaat yhdessä. Pesänselvityksessä… Lue lisää »
Ajoneuvon kuljettaja, omistaja tai haltija, jonka mielestä pysäköintivirhemaksu on aiheeton, saa maksuajan kuluessa esittää oikaisuvaatimuksen pysäköinninvalvojalle. Tämän on viivytyksettä ratkaistava asia ja annettava päätös vaatimuksen esittäjälle tiedoksi. Jos pysäköinninvalvoja hyväksyy… Lue lisää »
Pysäköinninvalvonnasta annetun lain mukaan virheen tehneelle kuljettajalle annetaan 30 päivää aikaa suorittaa maksu päätöksen tiedoksisaannista. Ellei maksukehotusta jostakin syystä voida kuljettajalle antaa, taikka ajoneuvoon näkyvälle paikalle kiinnittää, toimitetaan se ajoneuvon… Lue lisää »
Kunta voi huolehtia alueellaan poliisin ohella pysäyttämistä, seisottamista ja pysäköimistä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta ja pysäköintivirhemaksujen määräämisestä. Kunnassa pysäköinninvalvontaa johtaa kunnallinen pysäköinninvalvoja, jolla on tarvittava määrä apulaisia. Kunnallinen… Lue lisää »