Rikos: Tuomari ja tuomitseminen

Kuka minut tuomitsee, jos teen rikoksen? Pienehköt rikosasiat voi ratkaista yksi tuomari. Muut rikosasiat ratkaisee yhden tuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpano. Kokoonpano voi laajoissa rikosjutuissa olla vahvistettu yhdellä tuomarilla ja… Lue lisää »

Lähestymiskielto: Lähestymiskieltolaki antaa suojaa

Tarvitsetko lähestymiskieltoa? Suomessa on voimassa lähestymiskieltolaki. Sen tarkoituksena on suojata henkilöä hänen henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvalta rikokselta tai tällaisen rikoksen uhalta. Lähestymiskieltoa käytetään useinmiten esimerkiksi mustasukkaisuustilanteiden tai muiden… Lue lisää »

Rikos: Syyteoikeuden vanhentuminen

Mahdollisuudelle nostaa syyte tehdystä rikoksesta on olemassa ajallinen rajoitus. Tämä ajallinen rajoitus on porrastettu rikoksen vakavuuden mukaan. Mikäli kyseessä on rikos, jossa rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta yli kahdeksan… Lue lisää »

Lähestymiskielto: Lähestymiskiellon määrääminen

Kuka lähestymiskieltoa voi pyytää? Itsensä uhatuksi tunteva henkilö voi pyytää lähestymiskiellon määräämistä. Lisäksi syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen voi tehdä kiellon määräämistä koskevan pyynnön. Pyynnön voi tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti.… Lue lisää »

Rikos: Suomen rikosoikeuden soveltamisala

Suomen rikoslakia sovellettaessa keskeistä on, että kyseessä tilanne, jossa kyseinen rikos on tapahtunut ja toteutettu Suomessa. Toisin sanoen, Suomen rikoslakia sovelletaan Suomessa tehtyyn rikokseen. Rikoksen tekopaikaksi katsotaan se paikka, missä… Lue lisää »

Lähestymiskielto: Lähestymiskiellon käyttö

Mihin lähestymiskieltoa käytetään? Yleensä lähestymiskiellon määrääminen soveltuu tilanteisiin, joissa esimerkiksi entinen kumppani tai muu samassa taloudessa asunut häiritsee asiattomin yhteydenotoin toista henkilöä. Joskus entinen puoliso saattaa olla niin mustasukkainen ex-kumppaninsa… Lue lisää »

Rikos: Rikossyyte esitutkinnan jälkeen

Mitä esitutkinnan jälkeen tapahtuu? Kun esitutkinta on valmis ja rikosta on syytä epäillä, lähettää poliisi esitutkintamateriaalin syyttäjälle syyteharkintaa varten. Syyttäjä nostaa rikossyytteen, jos katsoo rikoksen olevan todennäköinen. Jos todennäköisiä syitä… Lue lisää »

Kiinniotto: Yleinen kiinniotto-oikeus

Saanko ottaa kiinni rikoksentekijän? Lain mukaan jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton… Lue lisää »

Rikos: Rikosasian käsittely

Meneekö juttusi käräjille? Mikä on rikosjuttu? Käytännössä rikosasian käsittely alkaa poliisin saatua rikosilmoituksen. Poliisi suorittaa saamansa rikosilmoituksen perusteella esitutkinnan. Esitutkinnassa selvitetään onko rikosta tapahtunut ja ketkä ovat jutun asianosaiset. Jos… Lue lisää »

Esitutkinta: Yhteydenpito

Rikoksesta epäillyllä, joka on otettu kiinni, pidätetty tai vangittu, on oikeus pitää yhteyttä avustajaansa. Yhteydenpito voidaan toteuttaa tapaamalla, kirjeitse ja puhelimitse. Tutkintavangin asianajajalleen tai muulle oikeudenkäyntiasiamiehelle tai -avustajalle osoittamaa kirjettä… Lue lisää »