Kun kyseessä on asunto-osakkeiden tai muiden asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien yhteisöosuuksien myynti tai osto, sovellettavaksi tulee aina asuntokauppalaki. Kyseiseen lakiin sisältyvät säännökset asunnon myynnistä sekä siitä, mitkä ovat kaupan jälkeen havaittujen… Lue lisää »
Asunto- ja kiinteistökaupasta säännellään useassa laissa. Kaupoille asetetaan erilaisia lain määrittelemiä velvollisuuksia, jotka koskevat pääsääntöisesti ostajaa ja myyjää, mutta toisinaan sääntely ulottuu myös esimerkiksi kiinteistönvälittäjään. Myös kuntotarkastajien ja muiden kauppaan… Lue lisää »
Kiinteistön myynti purkukuntoisena ei poista myyjän vastuuta kiinteistöstä kokonaan. Laatuvirheiden osalta myyjän vastuu voi kuitenkin olla rajoitettua. Kun kiinteistö myydään purkukuntoisena, niin rakennuksen arvoa ei sisälly kauppahintaan. Rakennuksen purkukustannukset pienentävät… Lue lisää »
Kiinteistön lahjoitus tarkoittaa sitä, että kiinteistö siirtyy uudelle omistajalle joko ilman vastiketta tai hyvin alhaisella vastikkeella. Tämä tulee yleensä kyseeseen esimerkiksi silloin, kun vanhemmat haluavat siirtää kiinteistönsä lapsilleen. Kiinteistön lahjoitus… Lue lisää »
Kiinteistö voidaan luovuttaa uudelle omistajalle ilman vastiketta, jolloin puhutaan lahjan antamisesta. Lahjaksi luetaan myös sellainen luovutus, jossa vastike on hyvin alhainen. Omistusoikeus kiinteistöön siirtyy yleensä lahjakirjan allekirjoittamisella, mutta omistusoikeuden siirtymisestä… Lue lisää »
Asunnon ostaminen on keskimäärin yksityishenkilön suurin hänen koko elämänsä aikana tekemä sijoitus. Suomessa kotitalouksien varallisuudesta kaksi kolmasosaa muodostuu asuntojen omistamisesta (osakehuoneistot ja asuinkiinteistöt). Suomalaisten varallisuus on siis pääasiassa sidottu asumiseen.… Lue lisää »
Rakennusrasite tarkoittaa pysyvää oikeutta käyttää toisella kiinteistöllä olevaa rakennusta. Rakennusrasitteen perustamisesta, muuttamisesta ja poistamisesta päättää rakennusvalvontaviranomainen. ’ erilaisia rakennusrasitteita Rakennusrasitteet ovat joko sopimukseen perustuvia tai asemakaavan edellyttämiä rakennusrasitteita. Sopimukseen perustuvat… Lue lisää »
Lohkominen on tavallisin kiinteistötoimitus. Siinä rajoitettu, karttaan merkitty alue eli määräala muodostetaan itsenäiseksi kiinteistöksi. Kiinteistöä, josta määräala erotetaan, kutsutaan emäkiinteistöksi. Kiinteistöksi erotettu määräala on lohkokiinteistö ja jäljelle jäänyt emäkiinteistön osa… Lue lisää »
Kiinteistöllä tapahtuvan toiminnan on yleensä pysyttävä kiinteistön rajojen sisällä. Kuitenkin toiminnan haitallisetkin vaikutukset ulottuvat usein naapurikiinteistöön. Sitä ei voida lainsäädännönkään avulla kokonaan estää. Kiinteistöjen omistajilla on siksi tavanomaisen käytön aiheuttamien… Lue lisää »
Pääsääntöisesti maata lunastaa usein yleiseen tarpeeseen valtio, kunta tai esimerkiksi sähkölaitos mutta myös yksityinen henkilö voi lain nojalla lunastaa maata. Yksityinen henkilö voi toiseen kiinteistöön lunastaa vesijättöä, yhteistä aluetta tai… Lue lisää »