Kuka päättää tekniseen tarkkailuun ryhtymisestä? Kuullaanko minua? Esitutkinnan suorittava viranomainen voi katsoa teknisen tarkkailun olevan erittäin tärkeää rikoksen selvittämiseksi. Teknisen tarkkailun aloittamiseen on saatava tuomioistuimen lupa. Lupa-asian käsittelyssä noudatetaan vangitsemisasian… Lue lisää »
Televalvonnan sisältö? Voiko poliisi sulkea liittymäni? Telekuuntelusta on lain valossa on erotettava televalvonta. Televalvonnassa on kysymys salassa pidettävien puhelinnumeroiden tai muiden tunnistetietojen hankkimisesta viesteistä, jotka on lähetetty rikoksesta epäillyn käyttämästä… Lue lisää »
Henkilökatsastus on henkilötarkastusta laajempaa henkilöön kohdistuvaa etsintää. Se käsittää katsastettavan kehon tarkastamisen, verinäytteen tai muun näytteen ottamisen taikka muun kehoon kohdistuvan tutkimuksen. Henkilökatsastus on eri asia kuin turvallisuustarkastus tai henkilötarkastus. Henkilökatsastusta… Lue lisää »
Kotietsintälupa on viranomaisen valtuutus tehdä etsintää kotirauhan suojaamassa paikassa. Oikeampi termi on kotietsintämääräys ja sellaisena se myös poliisiasiaintietojärjestelmään kirjataan. Kotietsintä tehdään päällystöön kuuluvan poliisimiehen määräyksestä. Tilanteissa, jotka eivät siedä viivytystä… Lue lisää »
Hävinneen osapuolen vastuu kuluista on pääsääntö oikeudenkäyntikuluvastuun määräytymisessä. Kysymys kulujen korvaamisesta käsitellään usein pääasian yhteydessä, mutta se voidaan käsitellä myös erikseen. Oikeudenkäyntikulunsa korvattavaksi haluavan asianosaisen on sitä siviiliasioissa nimenomaan vaadittava,… Lue lisää »
Oikeudenkäyntikulut ovat usein merkittävin syy siihen, miksi oikeusprosessia ei koskaan aloiteta. Päästääntöisesti hävinnyt osapuoli on kuitenkin velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolen oikeudenkäynnin aiheuttamista tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset kulut. Kuitenkin asiassa, jossa… Lue lisää »
Oikeuden ratkaisuiden nimet vaihtelevat riippuen tuomioistuista, prosessilajista ja käsiteltävästä asiasta. Ratkaisulla oikeus joko hyväksyy tai hylkää valituksen tai jättää sen tutkimatta. Ratkaisu voi olla myös se, että asia jätetään sillensä.… Lue lisää »
Miten asia ratkaistaan, jos tuomioistuin on ratkaisusta erimielinen? Tuomioistuimella on ratkaisupakko. Näin ollen jos tuomarit ovat erimielisiä ratkaisusta, tuomion sisältö määräytyy äänestyssääntöjen perusteella. Äänestämisestä tuomiota ratkaistaessa säädetään oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa… Lue lisää »
Näytön arviointi on tuomion rakentumisessa varsin merkityksellinen. Arvioimalla näyttöä tuomioistuin oikeastaan muodostaa käsityksen siitä, mitä se pitää totena ja mitä ei. Tällä taas on merkitystä siihen, mitä seikkoja voidaan pitää… Lue lisää »
Faktaperustelut ja normiperustelut ovat niitä perusteita, joihin tuomioistuimen tuomio perustellaan. Oikeus joutuu ottamaan kantaa tosiseikastoihin (faktat), eli siihen mitä kysymyksessä olevassa asiassa on tapahtunut, että oikeusnormeihin, eli siihen mitä laki sanoo… Lue lisää »