Määräämisperiaate

Määräämisperiaate on oikeudenkäynnissä johtavana periaatteena dispositiivisissa riita-asioissa (asia, jossa sovinto sallittu). Tämä antaa asianosaisille huomattavan vallan määrätä prosessin kohteesta ja prosessin etenemisestä. Määräämisperiaate tarkoittaa, että asianosaiset voivat esimerkiksi itse päättää,… Lue lisää »

Kuulemisperiaate oikeudenkäynnissä

Suomen oikeudenkäynnissä noudatetaan kuulemisperiaatetta. Kuulemisperiaate tarkoittaa, että asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, ja heillä on oikeus saada tietoa asian käsittelystä. Kuulemisperiaate on toiselta nimitykseltään kontradiktorinen periaate. Sen mukaisesti asianosaisilla… Lue lisää »

Kontradiktorinen periaate – kuulemisperiaate

Koska hallintoasian ratkaisulla päätetään yksityisen eduista, oikeuksista tai valvellosuuksista, on ennen päätöksentekoa varattava asianosaiselle tilaisuus tulla kuulluksi. Näin ollen asianosaisen roolissa voi olla kuka tahansa henkilö, johon päätös vaikuttaa ja jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia… Lue lisää »

Lainvoima ja oikeusvoima

Lainvoima ja oikeusvoima ovat toisiaan lähellä olevia prosessioikeudellisia käsitteitä. Lainvoima tarkoittaa sitä, että tuomioon ei voi enää hakea muutosta. Jos tuomioistuimen tuomioon ei haeta muutosta valitusaikana, tuomio saa lainvoiman. Eli… Lue lisää »

Vaatimistaakka oikeudenkäynnissä

Vaatimistaakka tarkoittaa sitä, että tuomioistuin on sidottu asianosaisen esittämiin vaatimuksiin. Tuomioistuin ei saa riita-asiassa tuomita muuta kuin mitä kantaja on vaatinut. Tuomioistuin ei saa myöskään tuomita enempää, kuin mitä kantaja on… Lue lisää »

Menetetyn määräajan palauttaminen

Ylimääräiset muutoksenhakukeinot ovat toissijaisia varsinaisiin muutoksenhakukeinoihin nähden. Niitä voidaan käyttää silloin, kun tuomioistuimen päätös on jo saanut lainvoiman. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot tulevat kyseeseen siis silloin, kun päätöksestä ei voi enää valittaa.… Lue lisää »

Lainvoimaisen tuomion purkaminen

Lainvoimaisen tuomion purkaminen on ylimääräinen muutoksenhakukeino. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot ovat toissijaisia varsinaisiin muutoksenhakukeinoihin nähden. Niitä voidaan käyttää silloin, kun tuomioistuimen päätös on jo saanut lainvoiman. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot tulevat kyseeseen siis silloin,… Lue lisää »

Kantelu tuomiovirheen perusteella

Kantelu tuomiovirheen perusteella on ylimääräinen muutoksenhakukeino. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot ovat toissijaisia varsinaisiin muutoksenhakukeinoihin nähden. Niitä voidaan käyttää silloin, kun tuomioistuimen päätös on jo saanut lainvoiman. Ylimääräiset muutoksenhakukeinot tulevat kyseeseen siis silloin,… Lue lisää »

Tuomioistuinsovittelu

Riita-asia on mahdollista ratkaista varsinaisen oikeudenkäynnin sijasta tuomioistuinsovittelussa. Tuomioistuinsovittelu voidaan aloittaa hakemuksesta tai osapuolten pyynnöstä, jos asia on jo vireillä tuomioistuimessa. Tuomioistuinsovittelun tarkoituksena on löytää ratkaisu, joka tyydyttää molempia osapuolia. Sovittelun… Lue lisää »

Valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen

Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taataan tietyt ihmisoikeudet jokaiselle sopimusvaltioiden kansalaiselle. Jokaisella, joka kokee valtion viranomaisen loukanneen ihmisoikeussopimuksella turvattuja ihmisoikeuksiaan, on oikeus tehdä asiasta valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Vaikka valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tehdään useimmiten tuomioistuimen… Lue lisää »