Putatiiviliitto tarkoittaa avioliittoa, jonka osapuolet erheellisesti luulevat olevan laillinen. Putatiiviliitto on siis oikeasti mitätön liitto. Mitättömään avioliittoon ei liity tavallisen eli laillisen avioliiton oikeusvaikutuksia. Tästä esimerkkinä ovat tilanteet, joissa puolisoilla… Lue lisää »
Parisuhde voidaan rekisteröidä Suomessa, kun ainakin toinen parisuhteen osapuolista on Suomen kansalainen ja hänellä on asuinpaikka Suomessa. Parisuhteen rekisteröinti on mahdollista, vaikka kumpikaan ei olisi Suomen kansalainen, jos molemmilla on… Lue lisää »
Rekisteröidyn parisuhteen esteet ja niiden tutkinta kuuluu Digi- ja väestötietovirastolle (ent. maistraatti). Rekisteröity parisuhde voidaan solmia vasta sen jälkeen, kun rekisteröidyn parisuhteen esteiden tutkinta on suoritettu. Jotta pariskunta voi solmia… Lue lisää »
Kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen rekisteröinnin mahdollistava laki on ollut voimassa Suomessa vuodesta 2002 alkaen. Rekisteröity parisuhde on väylä samaa sukupuolta oleville henkilöille virallistaa suhteensa. Parisuhteen rekisteröinnillä on kutakuinkin… Lue lisää »
Jokainen joka ostaa tai muulla tavoin saa kiinteistön taikka sen määräosan tai määräalan, on velvollinen hakemaan saannolleen lainhuudon. Lainhuudatusvelvollisuus koskee yhtä lailla yksittäistä ihmistä kuin julkisesti noteerattua pörssiyhtiötä. Esimerkiksi itsenäinen… Lue lisää »
Lainhuutoa haetaan kirjallisella hakemuksella, joka toimitetaan maanmittauslaitokselle, ja jolla pyydetään lainhuudon myöntämistä tiettyyn kiinteistöön. Hakemukseen on lisättävä tarpeelliset liitteet, kuten saantokirja (kauppakirja, lahjakirja, perinnönjakokirja, testamentti tms.) ja tosite varainsiirtoveron maksusta.… Lue lisää »
Julkisuusperiaate takaa sen, että kansalaisilla on mahdollisuus valvoa ja kontrolloida tuomioistuinten toimintaa. Julkisuusperiaate pyrkii estämään tuomioistuinten väärinkäytökset ja mielivaltaisen toiminnan oikeudenkäynnissä. Kun kansalaisilla on mahdollisuus saada tietoa tuomioistuimen toiminnasta, tuomioistuimen jäsenet… Lue lisää »
Välimiesmenettely on vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle. Se on usein nopeampi ja joustavampi riidanratkaisukeino kuin perinteinen oikeudenkäynti. Sitä käytetään erityisesti liike-elämässä syntyvien riitojen ratkaisemiseksi. Välimiesmenettelyssä osapuolten valitsemat välimiehet toimivat asian ratkaisijoina. Suomen lain… Lue lisää »
Lain mukaan tuomioistuimen on oltava riippumaton ulkoisista vaikutuksista. Tuomioistuimen riippumattomuus tarkoittaa vallan kolmijako-opin mukaan sitä, että tuomiovalta kuuluu yksinomaisesti tuomioistuimille. Esimerkiksi valtioneuvosto ei voi siis määrätä, miten tuomioistuimen tulisi asian… Lue lisää »
Välittömyysperiaate tarkoittaa oikeudenkäynnissä sitä, että oikeudenkäyntiaineisto esitetään välittömästi sille tuomioistuimen kokoonpanolle, joka ratkaisee asian. Ratkaisussa voidaan ottaa huomioon vain aineisto, joka on esitetty pääkäsittelyssä tai sitä täydennettäessä. Periaate turvaa sen,… Lue lisää »