Käsiraha esisopimuksen yhteydessä

Kiinteistökaupassa käytetään toisinaan käsirahaa. Käsirahan tarkoituksena on turvata kaupan toteutumista. Ostaja siis maksaa myyjälle ennakkoon tietyn osuuden kauppahinnasta. Kiinteistökaupan käsiraha asetetaan ostotarjouksen vakuudeksi. Käsirahan suuruus on yleensä neljä (4) prosenttia koko kauppasummasta,… Lue lisää »

Käsiraha kiinteistön kaupassa

Käsiraha turvaa ensisijaista osto-oikeutta. Kiinteistö voidaan myydä yksityisesti suoraan ostajalle. Kauppa on kuitenkin lain mukaisesti vahvistettava ja saannolle on haettava lainhuuto. On kuitenkin varsin tavallista, että kiinteistön myyjä uskoo myynnin… Lue lisää »

Kirkon päätöksenteko tapahtuu monella tasolla

Kirkon päätöksenteko tapahtuu monella portaalla; tässä artikkelissa esitellään kirkolliskokous, piispainkokous, kirkkohallitus ja kirkkoneuvosto. Kirkolliskokous on ylin päättävä elin Kirkon keskushallinto jakautuu usealle eri toimijalle. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin… Lue lisää »

Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirja riita-asiassa

Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirja on lakisääteinen määrämuotoinen selostus, joka laaditaan tuomioistuinkäsittelystä. Käräjäoikeudessa pidetään riita-asian käsittelystä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan allekirjoittaa sen laatija. Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirjan sisältö Jokaisesta riita-asiasta laaditaan erikseen pöytäkirja. Pöytäkirjaa ei… Lue lisää »

Kirjallinen teos saa tekijänoikeuden suojaa

Kirjallinen teos saa yleensä tekijänoikeussuojaa. Tekijänoikeudet ovat teoksen luojalla, kirjallisessa teoksessa yleensä kirjoittajalla. Mikä on kirjallinen teos Kirjallisena teoksena pidetään tieto- ja kaunokirjallisten teosten lisäksi myös kartaa tai muuta selittävää… Lue lisää »

Kiireellinen hoito terveydenhuollossa

Kiireellinen hoito annetaan jokaiselle. Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas… Lue lisää »

Kirkon hallinto evankelis-luterilaisessa kirkossa

Kirkon hallinto perustuu piispalliseen järjestysmuotoon. Piispa toimii ylimpänä pappien ja seurakuntien valvojana. Piispa tekeekin seurakuntiin nk. piispantarkastuksia. Piispalla on myös pappisvihkimis- ja tuomiovaltaa yhdessä tuomiokapitulin kanssa. Tuomiokapituli Tuomiokapituli on hiippakunnan hiippakuntavaltuuston… Lue lisää »

Kirkollisvalitus ja valitusperusteet säädellään laissa

Kirkollisvalitus on valitus, jonka voi tehdä useiden evankelisluterilaisen kirkon elinten päätöksistä. Kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston, seurakunnan ja hiippakunnan vaalilautakunnan, hiippakuntavaltuuston, tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen päätökseen sekä kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston oikaisuvaatimuksen… Lue lisää »

Kestosuoritussuhde sitoo kertasuoritusta pidempään

Kestosuoritussuhde -termi liittyy velvoitteen täyttämiseen. Velvoitteet voidaan jakaa kerta- ja kestosuorituksiin. Velvoite on velkasuhteessa olevan velallisen velvollisuus johonkin suoritukseen velkojalle. Suoritukseen johon saajalla on esim. sopimukseen perustuva saamisoikeus. Sidonnaisuus (velkasuhde) alkaa velvoitteen… Lue lisää »

Kielellisten oikeuksien toteutuminen

Kielellisten oikeuksien toteutuminen on Suomessa taattu kielilailla. Viranomaisten on oma-aloitteisesti huolehdittava siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Kielilaissa määritellään paljon minimivaatimuksia. Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin laissa… Lue lisää »