Isännöitsijän rooli asunto-osakeyhtiössä riippuu isännöintisopimuksen sisällöstä. Isännöitsijä hoitaa taloyhtiö päivittäistä hallintoa hallituksen apuna. Isännöitsijän rooli asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiöllä ei ole pakko olla isännöitsijää. Taloyhtiöllä on pakko olla asioita hoitava hallitus, mutta… Lue lisää »
Osakkaalla on lähtökohtaisesti oikeus tehdä muutostöitä huoneistossaan. Muutostyö yhtiön hallitsemissa tiloissa, kuten asunto-osakeyhtiön hallinnassa olevalla rivitalohuoneiston pihalla vaatii aina kuitenkin yhtiön suostumuksen. Muutostyön on oltava yhtiöjärjestyksessä määrätyn osakehuoneiston käyttötarkoituksen mukainen.… Lue lisää »
Jokaisessa asunto-osakeyhtiössä on oltava yhtiöjärjestys. Asunto-osakeyhtiötä perustettaessa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys liitetään perustamissopimukseen. Yhtiöjärjestyksen sisältö Yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava: 1) yhtiön toiminimi; 2) yhtiön kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhtiön hallitsemien rakennusten ja kiinteistöjen sijainti ja hallintaperuste; 4) jokaisen… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä sellaista rakennusta tai sen osaa, jossa olevan huoneiston tai huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty… Lue lisää »
Kun kuolinpesä on selvitetty eli vainajan ja pesän velat on maksettu, voidaan perintö jakaa. Mikäli vainaja oli avioliitossa, on ennen perinnönjakoa tehtävä ositus. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona osakkaiden keskenään sopimalla tavalla tai toimitusjakona, jolloin pesänjakaja suorittaa… Lue lisää »
Luonnollisen henkilön kuolema ei lakkauta hänen mahdollisia velkasuhteitaan, ja sen vuoksi velkoja voi velallisen kuoleman jälkeen vaatia saataviaan vainajan oikeudenomistajilta. Kuolinpesän osakkaan velkavastuu Kuolinpesän osakas ei vastaa vainajan veloista, vaan… Lue lisää »
Kannattaako hallintaoikeustestamentti tai hallintaoikeuden pidätys lahjakirjassa? On hyvin tavallista, että lahjakirjassa pidätetään lahjoitettavaan omaisuuteen hallintaoikeus lahjanantajalle tai testamentilla määrätään hallintaoikeus jonkun muun kuin omistajan hyväksi. Lisäksi lesken oikeus hallita jäämistöä… Lue lisää »
Mikä on keskinäinen testamentti? Keskinäinen testamentti kehitettiin alunperin aviopuolisoiden väliseksi kuolemanvaraislahjaksi. Tarkoituksena oli turvata eloonjääneen puolison asema. Nykyään keskinäinen testamentti ei koske ainoastaan aviopuolisoita, vaan sen voivat tehdä ketkä tahansa… Lue lisää »
Kenen toimesta testamentin tiedoksianto suoritetaan ja kenelle? Miksi? Testamentin lainvoimaisuus edellyttää sitä, että testamentti on asianmukaisesti annettu perillisille tiedoksi eivätkä nämä sen jälkeen määräajassa ole testamenttia moittineet. Jollei testamenttia anneta… Lue lisää »
Riita-asioiden oikeudenkäynneissä tutkitaan ja ratkaistaan riitaisia asioita asianosaisten välillä ja asian selvittämiseksi on tärkeää, että osapuolet ovat paikalla asiaa käsiteltäessä. Näin ollen asianosaiset lähtökohtaisesti määrätään saapumaan käräjäoikeudessa pidettävään suulliseen valmisteluistuntoon… Lue lisää »