Arvonlisävero: Alennettu verokanta

Yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa 24 %. Suurimmassa osassa tuotteista ja palveluista arvonlisäveron määrä on siis 24 % niiden hinnasta. Suomessa sovelletaan kuitenkin myös kahta alempaa verokantaa. 14 %:n verokanta Verokanta… Lue lisää »

Miksi arvonlisäveroa kerätään?

Arvonlisävero on kulutusvero. Se tarkoittaa, että vero on kohdistettu tavaroiden ja palveluiden kuluttamiseen. Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, eli sitä ei ole kanneta vain tietyn tyyppisistä tuotteista. Yleisen kulutusveron vastakohta on… Lue lisää »

Lojaliteettiperiaate sopimusoikeudessa

Sopimusosapuolia koskee sopimussuhteessa ns. lojaliteettivelvollisuus, jonka perusteella sopimusosapuolen on otettava huomioon myös toisen osapuolen edut ja oikeudet. Lojaliteettivelvollisuuden tärkeys korostuu varsinkin pitkäaikaisissa kestosopimuksissa, joissa sopimussuhteen toimiminen edellyttää sopimusosapuolilta jatkuvaa huolehtimista… Lue lisää »

Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirja riita-asiassa

Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirja on lakisääteinen määrämuotoinen selostus, joka laaditaan tuomioistuinkäsittelystä. Käräjäoikeudessa pidetään riita-asian käsittelystä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan allekirjoittaa sen laatija. Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirjan sisältö Jokaisesta riita-asiasta laaditaan erikseen pöytäkirja. Pöytäkirjaa ei… Lue lisää »

Kilpailuperiaate ohjaa hankintayksikön toimintaa

Kilpailuperiaate on yksi julkisia hankintoja tehtäessä huoomioon otettavista perusperiaatteista. Hankintayksikön on aina noudatettava hankinnoissaan niitä oikeusperiaatteita, jotka liittyvät Euroopan Unionin perustamissopimukseen. Julkisia hankintoja koskevia keskeisiä periaatteita ovat syrjimättömyys-, avoimuus-, kilpailu-,… Lue lisää »

Kirjallinen teos saa tekijänoikeuden suojaa

Kirjallinen teos saa yleensä tekijänoikeussuojaa. Tekijänoikeudet ovat teoksen luojalla, kirjallisessa teoksessa yleensä kirjoittajalla. Mikä on kirjallinen teos Kirjallisena teoksena pidetään tieto- ja kaunokirjallisten teosten lisäksi myös kartaa tai muuta selittävää… Lue lisää »

JHT-tilintarkastaja -nimitys osoittaa erikoispätevyyttä

JHT-tilintarkastaja on tilintarkastaja, joka on hyväksytty HT-tilintarkastajaksi ja täyttää siitä säädetyt kelpoisuusedellytykset. JHT-tilintarkastaja erikoispätevyyden edellytykset Edellä mainitun lisäksi JHT erikoispätevyyden saamiseksi edellytetään, että henkilö on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai on toiminut vähintään… Lue lisää »

KHT-tilintarkastaja -nimitys osoittaa pätevyyttä

KHT-tilintarkastaja on HT-tilintarkastajaksi hyväksytty luonnollinen henkilö, jolle on lain määrittämien edellytysten täytyttyä hyväksytty yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön tilintarkastajan KHT-erikoispätevyys. Erikoispätevyys voidaan määrätä kun HT tilintarkastajan edellytysten lisäksi; Henkilö on suorittanut ylemmän… Lue lisää »