Itseoikaisu tarkoittaa menettelyä, jossa viranomainen korjaa päätöstään sen jälkeen kun asia on ratkaistu. Itseoikaisua voidaan käyttää useammassa eri tapauksessa. Teknisluonteiset ja merkityksettömät virheet Itseoikaisua voidaan käyttää lasku- ja kirjoitusvirheen korjaamiseksi.… Lue lisää »
Todisteellinen tiedoksianto on yksi hallintopäätöksen tiedoksiantotapa. Tiedoksianto on tapahduttava menettelysääntöjä noudattaen. Tiedoksianto on tärkeää, koska päätös usein vaikuttaa päätöksen kohteen oikeusasemaan merkittävästi. Muita tiedoksiantotapoja ovat tavallinen tiedoksianto, sijaistiedoksianto, yleistiedoksianto ja… Lue lisää »
Täytäntööpanokelpoisuus hallintopäätöksessä tarkoittaa sitä, että päätöksen sisältämät oikeudet ja velvollisuudet ovat toteutettavissa. Täytäntöönpanokelpoisuus alkaa yleensä siinä vaiheessa kun päätös on saanut lainvoiman. Lainvoimaisuus tarkoittaa sitä, että päätökseen ei voida enää… Lue lisää »
Hallintopäätöksen tiedoksianto on tapahduttava menettelysääntöjä noudattaen. Tiedoksianto on tärkeää, koska päätös usein vaikuttaa päätöksen kohteen asemaan jollakin tavalla. Tiedoksiantotapoja ovat tavallinen ja todisteellinen tiedoksianto, sijaistiedoksianto, yleistiedoksianto ja tiedoksianto ulkomaille. Erityislaeissa… Lue lisää »
Euroopan Unionin (EU) sisämarkkina kuuluu unionin tärkeimpiin kulmakiviin, joka käsittää EU jäsenvaltioiden välisten kaupan esteiden poistamista kaupankäynnin edistämiseksi. EU sisämarkkinoilla ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat vapaasti unionin rajojen sisällä. Vastavuoroisuuden periaatteella on… Lue lisää »
Tavallinen tiedoksianto on yksi hallintolain mukaisista tiedoksiantotavoista. Muita tiedoksiantotapoja ovat todisteellinen tiedoksianto, sijaistiedoksianto, yleistiedoksianto ja tiedoksianto ulkomaille. Erityislaeissa voi olla määritelty erityisiä tiedoksiantotapoja. Esim. kuntalain mukaan mahdollinen tiedoksiantotapa on ”nähtävillä… Lue lisää »
Pätemätön hallintopäätös on päätös, joka on vaikutukseton. Pätemättömyys voi johtua puutteista viranomaisen toimivallassa, toimivallan rajoissa, päätöksen lainmukaisuudessa tai asiavirheissä päätöksen perusteluissa. Pätemättömyys ei ole automaattista, eli se ei synny itsestään.… Lue lisää »
Hallintopäätöksen mitättömyys tarkoittaa, että virheellisyydestä johtuva pätemättömyys toteutuu, vaikkeivat muutoksenhakuun oikeutetut käytä oikeuttaan hakea muutosta. Mitättömyys vaikuttaa siten automaattisesti, ilman kenenkään reaktiota tai toimenpidettä. Mitättömyys edellyttää siis pätemättömyyttä. Pätemättömyys tarkoittaa,… Lue lisää »
Hallinto-oikeuden kokoonpano riippuu käsiteltävänä olevasta asiasta. Oikeus on päätösvaltainen kolmijäsenisenä, ellei laissa toisin säädetä. Kolmijäsenisessä kokoonpanossa on pääsääntöisesti kaksi lainoppinutta jäsentä ja yksi alan asiantuntija riippuen asiasta. Hallinto-oikeuden täysistuntoon osallistuvat hallinto-oikeuden… Lue lisää »
Hallintoasioiden muutoksenhaku pitää sisällään keinot hakea muutosta annettuun hallintopäätökseen. Oikeussuojakeinot voidaan jakaa hallinnon sisäisiin ja ulkoisiin oikeussuojakeinoihin. Hallintoasioissa muutoksenhausta säätelee yleislaki – laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Yleislakia ei sovelleta, jos muutoksenhausta… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.