Suomen erityistuomioistuimet Erityistuomioistuimet tarjoavat tiettyjen asiaryhmien käsittelyyn erityisasiantuntemusta, jota yleisten tuomioistuinten ei katsota pystyvän täyttämään. Erityistuomioistuimia ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus ja valtakunnanoikeus. Markkinaoikeus Markkinaoikeus käsittelee hankinta-asioita, kilpailu- ja valvonta-asioita, markkinaoikeudellisia… Lue lisää »
Korkeimman oikeuden Tehtävät Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa sekä valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Korkeimman oikeuden tuomaristo koostuu presidentistä ja vähintään 15 oikeusneuvoksesta eli jäsenestä. Korkeimman oikeuden yksi… Lue lisää »
Lis pendens, eli vireilläolovaikutus estää oikeudenkäynnin samasta asiasta toisessa tuomioistuimessa, mikäli asia on vireillä jo toisessa tuomioistuimessa. Vireilläolovaikutuksen tarkoituksena on, että samasta asiasta ei nosteta useita eri kanteita eri tuomioistuimiin. Oikeudenkäynti… Lue lisää »
Lain implementaatio eli lakien käyttöönotto ja soveltaminen vaikuttaa siihen miten lakia käytännössä noudatetaan. Lain implementaatiolla tarkoitetaan julkisen organisaation toimijoiden menettelytapoja säännöksen noudattamiseksi, sekä näiden toimijoiden ja kohdetahojen välistä vuorovaikutusta. Laki on… Lue lisää »
Tuomioistuimen prosessinjohtotoimenpiteet jaetaan muodolliseen prosessinjohtoon ja aineelliseen eli materiaaliseen prosessinjohtoon. Tuomioistuimen materiaalinen eli aineellinen prosessinjohto tarkoittaa, että tuomarin toiminta rajoittuu asian selvittämiseen sen perusteella, mitä oikeudenkäyntiaineistoa asianosaiset ovat esittäneet. Tuomarin… Lue lisää »
Dispositiivisessa riita-asiassa ratkaisu saadaan perustaa vain niihin seikkoihin, joihin asianosaiset ovat itsevedonneet. Asianosaisen esittämät oikeustosiseikat sitovat tuomioistuinta. Tuomioistuin ei saa perustaa tuomiotaan seikkaan, johon asianosainen ei ole vedonnut. Pelkkä maininta… Lue lisää »
Voiko suomalaiseen oikeuslaitokseen luottaa? Suomalaisen oikeudenhoitojärjestelmän kulmakivenä voidaan pitää hyvää oikeusturvaa. Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu riittävä oikeusturva. Oikeusturvalla tarkoitetaan oikeutta saada asiansa käsiteltäväksi riippumattomassa tuomioistuimessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Oikeuslaitos… Lue lisää »
Miten riitajuttu tuomioistuimessa ratkaistaan? Kantajan käräjäoikeuteen toimittama kirjallinen haastehakemus saa aikaan jutun vireille tulon. Haastehakemuksessa täytyy ilmaista selvästi vaatimukset ja sen perusteet. Vasta tämän jälkeen tuomioistuin voi antaa haasteen tiedoksi… Lue lisää »
Oletko riidoissa? Joudutko käräjille? Ihmisillä on omaisuutta, arvoja ja mielipiteitä. Toisinaan syntyy riitaa siitä, kuinka nuo resurssit tulisi tai olisi tullut jakaa. Syntyy riitoja ja riitapukareita. Tunteet tekevät riitelystä vielä… Lue lisää »
Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.
Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.
Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin. Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.
Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella.
Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.
Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.
Riita-asioissa hävinnyt osapuoli joutuu pääsääntöisesti maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, vastaavat asianosaiset itse oikeudenkäyntikuluistaan.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.
