Haastetiedoksianto on yksi tapa suorittaa tiedoksianto todisteellisesti. Tuomioistuimen on huolehdittava siitä, että asianosaiset saavat tärkeät asiat, kuten istuntokutsut tiedoksi riittävän ajoissa. Haastetiedoksianto – käyttötavat Jos viranomainen katsoo siihen olevan aihetta,… Lue lisää »
Sovintosopimus on asiakirja, jolla osapuolet ilmaisevat päässeensä yhteisymmärrykseen erimielisyyttä aiheuttaneessa asiassa. Sovintosopimuksen tavoitteena on ratkaista riitaosapuolten kesken hyväksyttävällä tavalla, jolloin kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä saavutettuun ratkaisuun. Sovintosopimus voi koskea monenlaisia… Lue lisää »
Asianosaisilla on lähtökohtaisesti oikeus sopia siitä, missä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa heidän välisensä riita-asia ratkaistaan. Heillä on oikeus sopia, että heidän riitansa on tutkittava jossain muussa kuin lain mukaan määräytyvässä käräjäoikeudessa,… Lue lisää »
Oikeusturvavakuutus on vahinkovakuutus. Se korvaa oikeudenkäynneistä tai niiden välttämiseksi tehdyistä toimenpiteistä aiheutuvia kuluja. Se voi olla osana yleisempää tavanomaista vakuutusta, esimerkiksi kotivakuutusta. Se voi olla myös erillisenä vakuutuksena. Oikeusturvavakuutuksen voi… Lue lisää »
Julkisuusperiaate takaa sen, että kansalaisilla on mahdollisuus valvoa ja kontrolloida tuomioistuinten toimintaa. Julkisuusperiaate pyrkii estämään tuomioistuinten väärinkäytökset ja mielivaltaisen toiminnan oikeudenkäynnissä. Kun kansalaisilla on mahdollisuus saada tietoa tuomioistuimen toiminnasta, tuomioistuimen jäsenet… Lue lisää »
Välimiesmenettely on vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle. Se on usein nopeampi ja joustavampi riidanratkaisukeino kuin perinteinen oikeudenkäynti. Sitä käytetään erityisesti liike-elämässä syntyvien riitojen ratkaisemiseksi. Välimiesmenettelyssä osapuolten valitsemat välimiehet toimivat asian ratkaisijoina. Suomen lain… Lue lisää »
Lain mukaan tuomioistuimen on oltava riippumaton ulkoisista vaikutuksista. Tuomioistuimen riippumattomuus tarkoittaa vallan kolmijako-opin mukaan sitä, että tuomiovalta kuuluu yksinomaisesti tuomioistuimille. Esimerkiksi valtioneuvosto ei voi siis määrätä, miten tuomioistuimen tulisi asian… Lue lisää »
Välittömyysperiaate tarkoittaa oikeudenkäynnissä sitä, että oikeudenkäyntiaineisto esitetään välittömästi sille tuomioistuimen kokoonpanolle, joka ratkaisee asian. Ratkaisussa voidaan ottaa huomioon vain aineisto, joka on esitetty pääkäsittelyssä tai sitä täydennettäessä. Periaate turvaa sen,… Lue lisää »
Suullisuusperiaate tarkoittaa oikeudenkäynnissä erityisesti pääkäsittelyn suullisuutta. Lain mukaan pääkäsittely on suullinen menettely. Tällä tarkoitetaan sitä, että pääkäsittelyssä esitettävät asiat on kerrottava suullisesti puheen avulla, ilman kirjelmiä. Aineisto, jonka perusteella ratkaisu… Lue lisää »
Oikeudenkäynnin keskitysperiaate on periaate, jonka tavoitteena on tehdä oikeudenkäynnistä yhtäjaksoinen ja viivytyksetön prosessi. Keskitysperiaate pyrkii siihen, että asia tulee käsitellä mahdollisimman yhtäjaksoisesti, ilman aiheettomia lykkäyksiä. Oikeudenkäyntiaineiston esittämisen ja ratkaisun välisen ajan… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.