Virallisperiaate on ohjeena indispositiivisissa asioissa (asia, jossa sovinto ei ole sallittu). Virallisperiaate on määräämisperiaatteen vastakohta. Virallisperiaate tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että asianosaisten määräysvaltaa on rajoitettu asiaan liittyvän julkisen intressin takia. Tämä… Lue lisää »
Määräämisperiaate on oikeudenkäynnissä johtavana periaatteena dispositiivisissa riita-asioissa (asia, jossa sovinto sallittu). Tämä antaa asianosaisille huomattavan vallan määrätä prosessin kohteesta ja prosessin etenemisestä. Määräämisperiaate tarkoittaa, että asianosaiset voivat esimerkiksi itse päättää,… Lue lisää »
Suomen oikeudenkäynnissä noudatetaan kuulemisperiaatetta. Kuulemisperiaate tarkoittaa, että asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, ja heillä on oikeus saada tietoa asian käsittelystä. Kuulemisperiaate on toiselta nimitykseltään kontradiktorinen periaate. Sen mukaisesti asianosaisilla… Lue lisää »
Koska hallintoasian ratkaisulla päätetään yksityisen eduista, oikeuksista tai valvellosuuksista, on ennen päätöksentekoa varattava asianosaiselle tilaisuus tulla kuulluksi. Näin ollen asianosaisen roolissa voi olla kuka tahansa henkilö, johon päätös vaikuttaa ja jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia… Lue lisää »
Lainvoima ja oikeusvoima ovat toisiaan lähellä olevia prosessioikeudellisia käsitteitä. Lainvoima tarkoittaa sitä, että tuomioon ei voi enää hakea muutosta. Jos tuomioistuimen tuomioon ei haeta muutosta valitusaikana, tuomio saa lainvoiman. Eli… Lue lisää »
Vaatimistaakka tarkoittaa sitä, että tuomioistuin on sidottu asianosaisen esittämiin vaatimuksiin. Tuomioistuin ei saa riita-asiassa tuomita muuta kuin mitä kantaja on vaatinut. Tuomioistuin ei saa myöskään tuomita enempää, kuin mitä kantaja on… Lue lisää »
Riita-asia on mahdollista ratkaista varsinaisen oikeudenkäynnin sijasta tuomioistuinsovittelussa. Tuomioistuinsovittelu voidaan aloittaa hakemuksesta tai osapuolten pyynnöstä, jos asia on jo vireillä tuomioistuimessa. Tuomioistuinsovittelun tarkoituksena on löytää ratkaisu, joka tyydyttää molempia osapuolia. Sovittelun… Lue lisää »
Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirja on lakisääteinen määrämuotoinen selostus, joka laaditaan tuomioistuinkäsittelystä. Käräjäoikeudessa pidetään riita-asian käsittelystä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan allekirjoittaa sen laatija. Käräjäoikeuden istunnon pöytäkirjan sisältö Jokaisesta riita-asiasta laaditaan erikseen pöytäkirja. Pöytäkirjaa ei… Lue lisää »
Kansainvälinen oikeusapu voi tulla tarpeeseen riita-asiassa, jos suomalainen tuomioistuin tarvitsee oikeusapua vieraan valtion viranomaisilta. Kansainvälisestä oikeusavusta on erotettava ”oikeusapu”, jota yksityishenkilöt voivat saada valtion varoista. Kansainvälinen oikeusapu perustuu maiden välisiin sopimuksiin… Lue lisää »
Kannevaatimus on se osa kannetta, jossa kantaja ilmaisee tuomoistuimelle oikeusseuraamuksen, johon kanteellaan pyrkii. Kanteet jaetaan suoritus- eli velvoittamiskanteisiin, vahvistuskanteisiin ja muotoamiskanteisiin. Jako on tehty juuri vaatimusten mukaan. Kantaja voi esim.… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.