Henkilö valitsee itse valtuutetun. Valtuutettu ei saa olla oikeushenkilö eli esim. yritys tai yhdistys. Valtuutetun tulee nimenomaisesti suostua toimimaan valtuutettuna, eli ketään ei voi valtuuttaa vastoin tahtoaan. Valtuutetulta ei edellytetä… Lue lisää »
Toissijainen valtuutettu tavallaan ”odottaa”. Hänestä tulee valtuutettu vain, jos varsinainen valtuutettu ei ota valtuutetun tehtävää vastaan tai hän luopuu tehtävistään. Varsinainen valtuutettu voi myös tulla pysyvästi estyneeksi toimimaan valtuutettuna. Syynä… Lue lisää »
Valtuuttaja voi valtuuttaa myös useamman valtuutetun toimimaan rinnakkain. Hän voi määrätä toisen valtuutetun tehtäviksi taloudelliset asiat, ja toiselle valtuutetulle muiden asioiden hoidon. Esimerkiksi valtuuttaja voi valtuuttaa puolisonsa vastaamaan hänen terveydenhuollostaan… Lue lisää »
Kun tehdään pätevä edunvalvontavaltuutus, ei sen jälkeen tarvitse enää määrätä erikseen edunvalvojaa. Edunvalvontavaltuutus on pätevä, kun se täyttää edunvalvontavaltuutuksesta annetussa laissa säädetyt muotoedellytykset. Pätevyys edellyttää a) kirjallista muotoa b) valtuuttajan… Lue lisää »
Edunvalvontavaltuutuksen tullessa voimaan valtuutettu ryhtyy huolehtimaan niistä asioista valtuuttajan puolesta, jotka on valtakirjassa määrätty hänen huolehdittavakseen. Valtuutetun täytyy pitää huolta valtuuttajan oikeuksista ja edistää hänen parastaan. Kaikki toimet tulee siis… Lue lisää »
Miten edunvalvontavaltuutus tulee voimaan? Kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan esimerkiksi juuri muistisairauden vuoksi, valtuutetun tulee pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutus. Pelkkä valtakirjan hallinnointi ei siis vielä oikeuta valtuutettua hoitamaan… Lue lisää »
Edunvalvontavaltuutus lakkaa kolmesta syystä. Valtuutus lakkaa, kun a) valtuutettu luopuu tehtävästään, b) valtuutettu kuolee tai c) valtuutus peruutetaan. Jos valtuutettu luopuu tehtävistään, on hänen ilmoitettava luopumisestaan maistraatille. Valtuutus voidaan myös… Lue lisää »
Kiinteistökaupan virhe Jos ostajat epäilevät, että ostamassaan kiinteistössä on virhe, voivat he vedota vaatimuksiensa perusteena maakaaren 2 luvun 17 §:n 1, 2, 3, 4 ja 5 kohdan mukaisiin virheisiin. Jos… Lue lisää »
Vahingonkorvaus kiinteistökaupassa Jos kiinteistökauppaa rasittaa virhe, ostajalla voi olla oikeus vahingonkorvaukseen. Vahingonkorvaus voi olla muiden vaatimusten kanssa rinnakkainen, eli ostaja voi vaatia esim. hinnanalennusta ja vahingonkorvausta taikka kaupan purkua ja… Lue lisää »
Oikeus vetäytyä kiinteistökaupasta Jos kaksi henkilöä sopivat keskenään tekevänsä kiinteistökaupan, mutta toinen heistä tämän jälkeen ei teekään kauppaa vaan vetäytyy siitä, on toisella osapuolella tällöin oikeus korvaukseen kaupasta vetäytymisestä. Korvauksen… Lue lisää »