Paikallispoliisin päivittäisorganisaatio on hierarkinen organisaatio, joka ylhäältä alaspäin muodostuu seuraavasti; Paikallispoliisin päivittäisorganisaatio – 1. Yleisjohtaja Paikallispoliisin tilanne- tai johtokeskuksessa on päällystöön kuuluva yleisjohtaja, joka vastaa operatiivisen kenttätoiminnan johtamisesta. Johtokeskuksen yleisjohtajan… Lue lisää »
Poliisin hallinnon rakenne on moniportainen. Sisäministeriön alainen keskushallintoviranomainen on Poliisihallitus, joka muiden poliisiyksiköiden kuin suojelupoliisin osalta toimii poliisin ylijohtona. Suojelupoliisi on suoraan ministeriön alainen valtakunnallinen yksikkö. Poliisihallituksen alaisia valtakunnallisia yksikköjä… Lue lisää »
Rikosasian käsittelyn julkisuus on osa julkisuusperiaatetta. Käsittelyn julkisuudella tarkoitetaan tässä vain käsittelyn yleisöjulkista osaa. Yleisöjulkisuus koskee vain asian suullista käsittelyä. Tällaisia käsittelyjä ovat pääkäsittely, valmisteluistunto, katselmus ja muu oikeudenkäyntitilaisuus, jossa… Lue lisää »
Rikosasian pääkäsittelyn peruuttaminen on tehtävä jos pääkäsittelyn toimittamiselle havaitaan este. Tällöin määrätään uusi käsittelypäivä. Peruuttaminen voi johtua mm. siitä, että haasteita tai kutsuja ei ole saatu toimitettua. Rikosasian pääkäsittelyn peruuttaminen… Lue lisää »
Kuulemisperiaatteen merkitys korostaa osapuolten tasavertaista prosessuaalista asemaa. Tasavertaisuusperiaate on lähtökohtaisesti prosessilajista riippumaton. Tässä keskitymme kuitenkin vaikutuksiin rikosprosessissa. Vastapuolten tasavertaisuusperiaatten mukaisesti ketään ei menettelyllisesti saa suosia toisen kustannuksella. Rikosprosessissa jutun kantaja… Lue lisää »
Syyttömyysolettama tarkoittaa menettelyllistä lähtökohtaa, jonka mukaan jokaista rikoksesta epäiltyä ja syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes syyllisyys on laillisesti näytetty toteen. Syyttömyysolettaman merkitys on esitutkintavaiheessa korostunutta. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että… Lue lisää »
Rikosprosessin vaiheet voidan jakaa neljään; esitutkinta, syyteharkinta, oikeudenkäynti ja rangaistusten täytäntöönpano. Joissakin yhteyksissä rikosprosessilla tarkoitetaan vain rikoksen oikeudenkäyntikäsittelyä. Prosessi alkaa kuitenkin jo huomattavasti aiemmin. Rikosprosessin vaiheet: 1. Esitutkinta Rikosprosessi alkaa… Lue lisää »
Rikosprosessin tavoitteet kertovat sen mihin prosessilla pyritään. Tärkeimpänä rikosprosessin funktiona pidetään rikosvastuun toteutumista. Uhka rangaistuksesta ohjaa ihmisten käyttäytymistä ja käsitystä kielletyn ja sallitun toiminnan rajoista. Pelkät kiellot itsessään ovat osoittautuneet… Lue lisää »
Voiko suomalaiseen oikeuslaitokseen luottaa? Suomalaisen oikeudenhoitojärjestelmän kulmakivenä voidaan pitää hyvää oikeusturvaa. Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu riittävä oikeusturva. Oikeusturvalla tarkoitetaan oikeutta saada asiansa käsiteltäväksi riippumattomassa tuomioistuimessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Oikeuslaitos… Lue lisää »
Miten rikosjutun käsittely pääkäsittelyssä etenee? Rikosasia ratkaistaan suullisessa pääkäsittelyssä. Rikosjutun käsittely etenee karkeasti ottaen seuraavassa järjestyksessä: Syyttäjä esittää vaatimuksensa ja niiden perusteet. Jos asianomistaja on läsnä, hänelle annetaan puheenvuoro syyttäjän… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.