Rikos: Tuomitun rangaistuksen raukeaminen

Rikoksesta tuomittu rangaistus tulee toimeenpanna määrätyssä ajassa lainvoimaisen tuomion antamispäivästä lukien. Muussa tapauksessa määrätty vankeusrangaistus raukeaa. Ajallinen rajoitus toimeenpanna rikoksesta tuomittu rangaistus on porrastettu kyseessä olevan rikoksen vakavuuden mukaan. Mikäli… Lue lisää »

Rikos: Tuomari ja tuomitseminen

Kuka minut tuomitsee, jos teen rikoksen? Pienehköt rikosasiat voi ratkaista yksi tuomari. Muut rikosasiat ratkaisee yhden tuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpano. Kokoonpano voi laajoissa rikosjutuissa olla vahvistettu yhdellä tuomarilla ja… Lue lisää »

Rikos: Syyteoikeuden vanhentuminen

Mahdollisuudelle nostaa syyte tehdystä rikoksesta on olemassa ajallinen rajoitus. Tämä ajallinen rajoitus on porrastettu rikoksen vakavuuden mukaan. Mikäli kyseessä on rikos, jossa rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta yli kahdeksan… Lue lisää »

Rikos: Suomen rikosoikeuden soveltamisala

Suomen rikoslakia sovellettaessa keskeistä on, että kyseessä tilanne, jossa kyseinen rikos on tapahtunut ja toteutettu Suomessa. Toisin sanoen, Suomen rikoslakia sovelletaan Suomessa tehtyyn rikokseen. Rikoksen tekopaikaksi katsotaan se paikka, missä… Lue lisää »

Rikos: Rikossyyte esitutkinnan jälkeen

Mitä esitutkinnan jälkeen tapahtuu? Kun esitutkinta on valmis ja rikosta on syytä epäillä, lähettää poliisi esitutkintamateriaalin syyttäjälle syyteharkintaa varten. Syyttäjä nostaa rikossyytteen, jos katsoo rikoksen olevan todennäköinen. Jos todennäköisiä syitä… Lue lisää »

Rikos: Rikosasian käsittely

Meneekö juttusi käräjille? Mikä on rikosjuttu? Käytännössä rikosasian käsittely alkaa poliisin saatua rikosilmoituksen. Poliisi suorittaa saamansa rikosilmoituksen perusteella esitutkinnan. Esitutkinnassa selvitetään onko rikosta tapahtunut ja ketkä ovat jutun asianosaiset. Jos… Lue lisää »

Rikos: Rikoksen sovittelu

Voinko sopia rikokseni ilman käräjiä? Oikeudenkäynnin sijasta juttu voidaan ohjata sovitteluun erityisesti silloin, jos rikoksentekijä on nuori. Aloitteen sovittelusta voi tehdä rikoksen tekijä, uhri, syyttäjä, poliisi tai sosiaaliviranomainen. Sovittelijoina toimivat… Lue lisää »

Oikeudenkäynti: Oikeudenkäynnin julkisuus

Ovatko oikeudenkäynnit julkisia? Yleensä oikeudenkäynnit ovat julkisia. Kenellä tahansa on silloin oikeus mennä seuraamaan käsittelyn kulkua. Toisinaan oikeudenkäynti saatetaan pitää suljetuin ovin. Tällöin käsiteltävän oikeusjutun on katsottu sisältävän niin arkaluontoisia,… Lue lisää »