Muut verot

Aggressiivinen verosuunnittelu ›

Mikä on aggressiivinen verosuunnittelu? ”Kyse on siis siitä, että lain puitteissa tapahtuva verosuunnittelu käytännössä johtaa lopputulokseen, jota käsitteen käyttäjä ei pidä hyväksyttävänä esimerkiksi lain tarkoitus huomioon ottaen tai moraalisista näkökulmista arvioituna.” (T. Viitala) Aggressiivinen verosuunnittelu tapahtuu usein monikansallisissa yrityksissä. Aggressiivinen verosuunnittelu voi tapahtua hyödyntämällä veroparatiiseja tai muita maita hyväksikäyttämällä varsin monimutkaisia yritysrakenteita.

Pääomatulovero: Korkotulon verotus ›

Pääomatulo on tulo, joka kertyy pääomasta eli varallisuudesta. Pääomatuloa on muun muassa: voitto, vuokratulo, osinkotulo, korkotulo, rojalti ja myyntivoitto Pääomatuloa verotetaan lähes tasaverolla. Vuonna 2017 verokanta on 30 % ja 34% yli 30 000 euron osalta. Korkotulo Korkotulo, josta on peritty lähdevero, ei ole yleisesti verovelvollisen luonnollisenhenkilön eikä kotimaisenkuolinpesän veronalaista tuloa. Lähdeveron alaisen talletuksen tai Lue lisää ›

Henkilöyhtiön verotus: Kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö ›

Henkilöyhtiö on Suomen lainsäädännössä avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt. Nämä kutsutaan myös elinkeinoyhtymiksi. Elinkeinoyhtymä ei ole verotuksessa erillinen verovelvollinen (TVL 15.1 §) mutta näille vahvistetaan kuitenkin veronalainen tulo ja vähennyskelpoiset tappiot. Henkilöyhtiön vahvistettu veronalainen tulo jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona yhtiömiesten osuuksien mukaisesti. Yhtiönmiesten tulosta ei sen sijaan vähennetä henkilöyhtiön tappioita. Tappio vähennetään avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön seuraavien tilikausien Lue lisää ›

Välitön ja välillinen verotus ›

Välitön vero Välittömät verot ovat sellaisia, jotka peritään suoraan verovelvollisesta. Välittömiä veroja ei voi siirtää eteenpäin perittäväksi seuraavalta kuluttajaportaalta, vaan ne jää aina verovelvollisen itsensä maksettavaksi. Välittömiä veroja ovat mm. tulovero ja pääomavero. Välillinen vero Välilliset verot ovat sellaisia, jotka verovelvollinen voi siirtää eteenpäin perittäväksi seuraavalta kuluttajaportaalta. Näin ollen, verovelvollinen voi vähentää maksamansa verot omilta Lue lisää ›

Elinkeinovero: Vähennyskelpoinen meno elinkeinotoiminnassa ›

Laki elinkeinotulon verotuksesta (360/1968) (EVL) 3 §:n mukaan elinkeinotoiminnan verotettavaa tuloa määritettäessä veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset menot jaksotetaan verovelvollisen verovuosien tuotoiksi ja kuluiksi. Em. tuottojen ja kulujen erotus muodostaa elinkeinotoiminnan verotettavan tulon. Vero kohdistetaan yrityksen verovuoden nettotuloon, joka saadaan vähentämällä tuotoista vähennyskelpoiset kulut. Mikä on vähennyskelpoinen meno? EVL:n 7 §:n mukaan vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta Lue lisää ›

Verottajaa sitova ennakkoratkaisu verotuksessa ›

Verottajaa sitova ennakkoratkaisu tai -päätös on oikeusvoimaltaan tuomioistuimen ennakkoratkaisuun verrattavissa oleva. Ennakkoratkaisua voivat hakea sekä verovelvollinen, että yhteisö. Ennakkoratkaisussa asiasisällöllisesti otetaan kantaa siihen, miten verotuksessa toimitaan ko. hakijan kohdalla. Verottajaa sitova ennakkoratkaisu – vaikutukset Ennakkoratkaisu mahdollistaa veron vaikutusten arviointia ja voi näin ollen helpottaa esim. yrityksen päätöksentekoa tai yritystoiminnan suunnittelua. Ennakkoratkaisua haetaan useimmiten Verohallinnolta, jonka Lue lisää ›

Kotitalousvähennys mökille teetettyyn työhön? ›

Kotitalousvähennys mökille, eli vapaa-ajan asunnollesi voi tulla kysymykseen, jos teetät kotitalous- tai hoitotyötä, asunnon kunnossapitotöitä tai tietotekniikkalaitteiden asennusta. Kotitalousvähennyksen määrä riippuu siitä, teetätkö työn yrityksellä vai palkkaatko itse työntekijän. Kotitalousvähennys vähennetään ensisijaisesti ansio- ja pääomatulojen verosta. Useimmat muut vähennykset tehdään ansiotuloista ennen veron laskemista, joten niiden rahallinen vaikutus on todellisuudessa usein pienempi kuin kotitalousvähennyksen. Kotitalousvähennysoikeutta Lue lisää ›

Käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen elinkeinotoiminnassa ›

Käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen elinekinotoiminnassa on hankintamenon vähentämistä verotuksessa poistoina. Käyttöomaisuus voi olla esim. koneita, kalustoa tai muuta irtainta käyttöomaisuutta. Miten? Poistot tehdään menojäännöksestä yhdessä erässä. Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. Menojäännös saadaan selvillä lisäämällä ensin verovuoden aikana käyttöön otetun irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot aikaisemmin käyttöön otetun irtaimen käyttöomaisuuden poistamattomiin hankintamenoihin.  Lopuksi summasta Lue lisää ›

Venevero määrätään maksettavaksi suurimmista veneistä ›

Venevero on venekohtainen ja maksetaan yli 38 kilowatin tehoisella moottorilla varustetuista veneistä tai yli yhdeksän metriä pitkästä veneestä (isot purjeveneet).  Sisämoottorien tehon näkee esimerkiksi vesikulkuneuvon rekisteröintitodistuksesta. Perämoottorien teho on yleensä ilmoitettu moottorissa, mutta myös sen löydät rekisteröintitodistuksesta. 38 kilowattia on hevosvoimiksi muutettuna noin 51 hevosoimaa. Veron kerää Trafi ja se on suurudeltaan 100-300 euroa. Vero Lue lisää ›

Käyttövoimavero on perusveron ohella osa ajoneuvoveroa ›

Käyttövoimavero ja perusvero muodostavat ajoneuvovero. Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä. Perusveron suuruus on noin 40 euroa per auto. Useimmiten tavallinen tienkäyttäjä kohtaa siis käyttövoimaveron ajaessaan diesel käyttöisellä ajoneuvolla. Käyttövoimavero käytännössä Esimerkiksi diesel henkilöautossa käyttövoimaveron osuus on 5,5 senttiä/pvä auton jokaiselta alkavalta 100 kilogrammalta. Näin ollen 1550 kiloa Lue lisää ›