Taloyhtiön yhtiökokouksen koollekutsuminen on hallituksen tehtävä. Oikea koollekutsuminen on edellytys sille, että yhtiökokous on päätösvaltainen. Taloyhtiön yhtiökokouksen koollekutsuminen Asunto-osakeyhtiölaki lähtee siitä, että hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Hallituksen jäsenellä on oikeus kutsua yhtiökokous… Lue lisää »
Taloyhtiön yhtiökokouksen pöytäkirja. Asunto-osakeyhtiössä on pidettävä joka vuosi varsinainen yhtiökokous. Yhtiökokouksesta pidetään pöytäkirjaa. Taloyhtiön yhtiökokouksen pöytäkirja Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokoukseen on oikeus osallistua jokaisella taloyhtiön osakkaalla eli osakkeenomistajalla. Yhtiökokouksessa… Lue lisää »
Taloyhtiön yhtiökokous pöytäkirjamalli. Asunto-osakeyhtiössä on pidettävä joka vuosi varsinainen yhtiökokous. Yhtiökokouksesta pidetään pöytäkirjaa. Taloyhtiön yhtiökokous pöytäkirjamalli Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous kokoontuu vuosittain varsinaiseen yhtiökokoukseen ja sen lisäksi tarpeen… Lue lisää »
Taloyhtiön yhtiökokouksen esityslista on toimitettava yhtiökokous kutsun mukana. Esityslista sisältää ne asiat, joita yhtiökokouksessa aiotaan käsitellä. Taloyhtiön yhtiökokouksen esityslista Yhtiökokous käyttää päätösvaltaa Taloyhtiön osakas, eli osakkeenomistaja, käyttää päätösvaltaansa taloyhtiön asiaan… Lue lisää »
Taloyhtiön yhtiökokouksen päätösvaltaisuus edellyttää sitä, että yhtiökokous on kutsuttu koolle oikein, kaikille on annettu mahdollisuus tulla paikalle. Taloyhtiön yhtiökokouksen päätösvaltaisuus Taloyhtiön yhtiökokouksen päätösvaltaisuus edellyttää sitä, että yhtiökokous on kutsuttu koolle… Lue lisää »
Taloyhtiön yhtiökokous valtakirja voidaan antaa toiselle taloyhtiön osakkaalle tai kokonaan ulkopuoliselle asiamiehelle, esim. lakimiehelle. Taloyhtiön yhtiökokous valtakirja Kun taloyhtiössä järjestetään yhtiökokous, osakkeenomistaja saa käyttää oikeuttaan tässä yhtiökokouksessa joko itse taikka… Lue lisää »
Taloyhtiön vastuunjakotaulukko kertoo sen, mistä rakennuksen osan kunnossapidosta vastaa asunto-osakeyhtiö ja mistä osasta vastaa osakkeenomistaja. Taloyhtiön vastuunjakotaulukko Asunto-osakeyhtiölain systematiikka toimii siten päin, että yhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin, kuin se ei… Lue lisää »
Taloyhtiön järjestyssäännöt ovat taloyhtiön osakkaiden keskinäinen sopimus siitä, miten käyttäydytään. Järjestyssäännöt eivät ole lain tasoinen normisto. Taloyhtiön järjestyssäännöt Taloyhtiön järjestyssäännöt tehdään siksi, että kaikilla olisi selvää, miten taloyhtiössä ollaan ja asutaan. Kukaan… Lue lisää »
Taloyhtiön hallituksen vastuu syntyy joko sen perusteella, että tehtäviä on laiminlyöty tai sen perusteella, että niitä hoidettu huolimattomasti ja aiheutettu vahinkoa. Taloyhtiön hallituksen vastuu Asunto-osakeyhtiölaki asettaa taloyhtiön johdolle huolellisuusvelvoitteen; ”Yhtiön hallituksen ja… Lue lisää »
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan oikeudet eivät juuri poikkea hallituksen jäsenen oikeuksista. Hallituksen puheenjohtajalla on enemmänkin velvollisuuksia. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan oikeudet Jos hallituksessa on useita jäseniä, sille on valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee… Lue lisää »
Jos kaupan kohteessa on virhe, on ostajalla oikeus pidättäytyä omasta suorituksestaan eli kauppahinnan maksamisesta virhettä vastaavalta osalta. Ostajalla on oikeus vaatia virheen korjaamista tai oikaisemista.
Laki24 tarjoaa kattavan tietopankin niin ensiasunnon ostajalle kuin asiantuntijallekin. Haluamme tuoda asunto- ja kiinteistökauppoihin liittyvät tiedot kaikkien saataville nopeasti ja kätevästi. Voit myös soittaa lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua asunto- ja kiinteistöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Yhtiövastike on osakkeenomistajan maksuvelvollisuus asunto-osakeyhtiötä kohtaan. Yhtiövastike koostuu hoitovastikkeesta sekä mahdollisesta pääomavastikeesta, joka voi muodostua rahoitusvastikkeesta.
Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön uuden omistajan tekemää kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista. Lainhuuto on haettava kuuden kuukauden kuluessa kaupoista.
Jos kiinteistöä käytetään esim. velan vakuutena, voidaan se joutua kiinnittämään. Tällöin kiinteistön kiinnitys merkitään julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jonka jälkeen siitä annetaan uusille omistajille todistukseksi panttikirja.
Asunnon tavanomaiseen tarpeistoon sisältyvät laitteet ja esineet, jotka löytyvät asunnosta sitä ostajalle esiteltäessä. Jollei toisin sovita, tarpeisto sisältyy kauppaan. Irtaimistoa ei lueta osaksi tarpeistoa.
