Näyttökynnys on se todennäköisyyden aste, joka jostakin oikeustosiseikasta esitetyn päänäytön todistusarvon on vähintään ylitettävä, jotta kyseinen oikeustosiseikka voidaan panna tuomion perusteeksi. Kysymys siis kuuluu todistaako käytettävissä oleva todistusaineisto riittävällä varmuudella ko.… Lue lisää »
Tuomion täydentäminen tarkoittaa jälkikäteistä lisäratkaisun antamista asianosaisen vaatimuksesta, josta tuomioistuin ei ole lausunut alkuperäisessä tuomiossa. Tuomion täydentämisellä annetaankin eräänlainen lisätuomio asiassa. Tuomion täydentämisestä säännellään oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 ja 12… Lue lisää »
Laillisuusperiaate jaetaan neljään alaperiaatteeseen Laillisuusperiaate jaetaan neljään eri periaatteeseen, praeter legem- kielto, analogikielto, taannehtivuuskielto ja epätäsmällisyyskielto. Laillisuusperiaate on säädetty sekä perustuslaissa että rikoslaissa: PL 8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate Ketään ei saa… Lue lisää »
Kirjallisesta menettelystä säännellään rikosprosessilain 5a luvussa. Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee asian käräjäoikeuden kansliassa ja päätös annetaan ennalta ilmoitettuna päivänä. Tuomio tai päätös perustuu kirjalliseen aineistoon, johon asianosaiset ovat vedonneet. Kirjallisen… Lue lisää »
Rikosprosessilaissa on säännöksensä tilanteeseen, jossa asia voidaan tutkia ja ratkaista syytetyn poissaolosta huolimatta. Poissaolokäsittelyn etu on, ettei pääkäsittelyä jouduta peruuttamaan, vaikka asianosainen jäisi saapumatta istuntoon. Poissaolokäsittely turvaakin oikeudenkäynnin tehokkuutta ja… Lue lisää »
Mitä lakia sovelletaan? Ajallinen soveltuvuus on tärkeä lähtökohta muun muassa rikosoikeudessa. Periaate tulee sovellettua tilanteissa, missä lakeja muutetaan ja rikosasia ratkaistaan myöhemmin, silloin voimassaolevan rikoslain valossa. Ajallinen soveltuvuus tarkoittaa, että… Lue lisää »
Rikoksesta epäillyn kuulustelu on osa rikoksen esitutkintaa. Epäillyn kuulusteluun voi päätyä varsin matalalla kynnyksellä. Rikoilmoistuksen kirjaamiseen riittää ”syytä epäillä” -kynnyksen ylittyminen. Esitutkintaviranomaisella on siten joko omien tutkimustensa tai rikoksen ilmoittajan… Lue lisää »
Poliisirikosten tutkinnanjohtaja on pääsääntöisesti syyttäjä. Syyttäjä johtaa esitutkintaa aina kun poliisimiehen epäillään tehneen rikoksen virkatehtävän suorittamisen yhteydessä. Tällaisissa tapauksissa myös asiaa tutkivat käytännön tutkintatoimenpiteitä tekevät tutkijat tulevat muualta kuin rikokseen… Lue lisää »
Tutkinnanjohtaja esitutkinnassa voi olla pidättämiseen oikeutettu virkamies. Pidättämiseen oikeutetut virkamiehet määritellään pakkokeinolaissa. Tutkinnanjohtajan tehtäviä ja vastuita käsitellään viimeisessä kappaleessa. Pidättämiseen oikeutetut virkamiehet Niitä ovat poliisissa; poliisiylijohtaja, Poliisihallituksen poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja, poliisitarkastaja,… Lue lisää »
Oikeuden ratkaisuiden nimet vaihtelevat riippuen tuomioistuista, prosessilajista ja käsiteltävästä asiasta. Ratkaisulla oikeus joko hyväksyy tai hylkää valituksen tai jättää sen tutkimatta. Ratkaisu voi olla myös se, että asia jätetään sillensä.… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.