Tavallinen tiedoksianto hallintomenettelyssä

Tavallinen tiedoksianto on yksi hallintolain mukaisista tiedoksiantotavoista. Muita tiedoksiantotapoja ovat todisteellinen tiedoksianto, sijaistiedoksianto, yleistiedoksianto ja tiedoksianto ulkomaille. Erityislaeissa voi olla määritelty erityisiä tiedoksiantotapoja. Esim. kuntalain mukaan mahdollinen tiedoksiantotapa on ”nähtävillä… Lue lisää »

Pätemätön hallintopäätös ja sen oikeusvaikutukset

Pätemätön hallintopäätös on päätös, joka on vaikutukseton. Pätemättömyys voi johtua puutteista viranomaisen toimivallassa, toimivallan rajoissa, päätöksen lainmukaisuudessa tai asiavirheissä päätöksen perusteluissa. Pätemättömyys ei ole automaattista, eli se ei synny itsestään.… Lue lisää »

Hallintopäätöksen mitättömyys ja sen oikeusvaikutukset

Hallintopäätöksen mitättömyys tarkoittaa, että virheellisyydestä johtuva pätemättömyys toteutuu, vaikkeivat muutoksenhakuun oikeutetut käytä oikeuttaan hakea muutosta. Mitättömyys vaikuttaa siten automaattisesti, ilman kenenkään reaktiota tai toimenpidettä. Mitättömyys edellyttää siis pätemättömyyttä. Pätemättömyys tarkoittaa,… Lue lisää »

Viranomaisen neuvontavelvollisuus

Neuvontavelvollisuus merkitsee viranomaisen velvollisuutta antaa toimivaltansa rajoissa asiakkaan tarpeiden vaatimaa hallintoasian hoitoon liittyvää neuvontaa. Oikeus saada neuvoja viranomaisen hoidossa olevaan asiaan on siis kansalaiselle kuuluva oikeus. Neuvontavelvollisuus voi tapauksesta riippuen… Lue lisää »

Edunsuova hallintopäätös

Edunsuova hallintopäätös on yksi hallintopäätöksen tyyppi. Hallintopäätöksiä voi jaotella monella eri tavalla. Päätöksiä ovat muun muassa edunsuovat, oikeuksia perustavat ja velvoittavat päätökset. Jaottelu voidaan tehdä myös hallinnonulkoisiin ja hallinnonsisäisiin päätöksiin,… Lue lisää »

Eriävä mielipide poistaa esittelijän vastuun

Eriävä mielipide voi poistaa esittelijän vastuun. Esittelijä vastaa virkavastuulla tekemästään esityksestä eli ratkaisuehdotuksestaan. Virkamiehen erityisasemaan kuuluu muita laajempi vastuu työssä tapahtuneista virheistä eli virkavastuu. Virkavastuun on vakiintuneesti katsottu käsittävän sekä rikosoikeudellisen että… Lue lisää »

Esittelijä ja esittely hallintoasiassa

Esittelijä tekee yleisesti päätöksenteossa ratkaisuesityksen esittelyssä. Päätöksentekotapaa käytetään mm. kunnissa, joissa usein kunnanhallituksessa ja lautakunnissa päätöksenteko tapahtuu usein viranhaltijan esittelystä. Esittelyä päätöksentekomuotona käytetään myös virastoissa, joissa päätöksen tekee loppujen lopuksi… Lue lisää »

Selvittämisvelvollisuus hallintoasiassa

Selvittämisvelvollisuus on aktiivista myötävaikuttamista itseään koskevan hallintoasian selvittämisessä. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.… Lue lisää »

Itseoikaisu viranomaisen päätökseen

Itseoikaisu viranomaisen päätökseen tarkoittaa viranomaisen itsensä tekemää oikaisua ennen valitusta omaan päätökseensä, joka huomataan virheelliseksi. Itseoikaisu viranomaisen päätökseen Itseoikaisu tarkoittaa menettelyä, jossa viranomainen korjaa päätöstä sen jälkeen kun asia on… Lue lisää »